Puun korjuun ja kuljetuksen hiilijalanjälki 

Hiilijalanjälki kuvaa yrityksen, tuotteen tai palvelun aiheuttamaa ilmastokuormaa eli kasvihuonekaasupäästöjä. Laskennan avulla yritys tulee tietoiseksi aiheuttamistaan kasvihuonekaasupäästöjen määristä ja pystyy asettaman päästövähennystavoitteita sekä suuntaamaan toimintaansa kohti hiilineutraaliutta. 

GHG-protokolla ohjaa laskentaa

Yrityksen hiilijalanjäljen laskennassa käytetyin menetelmä on GHG-protokolla (Greenhouse Gas Protocol). Kyseinen standardi jakaa päästölähteet kolmeen päästöluokkaan eli scopeen. Scope 1 kuvaa yrityksen suoria päästöjä omista ajoneuvoista ja energiantuotannosta, kuten puunkorjuussa polttoaineet, voiteluaineet, hydrauliikkaöljy, kantokäsittelyaineet ja AdBluen käyttö. Scope 2 tarkoittaa ostoenergian päästöjä ja scope 3 kaikkia muita epäsuoria päästöjä, jotka aiheutuvat yrityksen toiminnan seurauksena ja niiden arvoketjuissa. Näitä päästöjä puunkorjuussa ovat esim. polttoaineiden ja AdBluen valmistus ja jakelu, voiteluaineiden ja hydrauliikkaöljyn valmistus ja hävitys, kantokäsittelyaineiden, jäähdytysnesteiden sekä merkintävärin valmistus. 

Puunkorjuun ja kuljetuksen päästöt eli hiilijalanjälki 

Metsätehon päästöselvityksen mukaan ainespuun korjuun ja kuljetuksen suorat hiilidioksidipäästöt olivat vuonna 2022 yhteensä 576 424 tonnia CO2 -ekv, josta korjuun osuus oli 52 % ja kuljetuksen 48 %. Puunkorjuun päästöistä hakkuun osuus oli 47 %, metsäkuljetuksen 40 % ja koneen siirtojen sekä työmatkojen osuus 13 %.  

Äijälä (2022) selvitti puunkorjuuyritysten hiilijalanjälkeä ja aineistoon kuului 16 hakkuukonetta, 9 kuormatraktoria ja 5 kaivinkonetta. Selvityksen mukaan metsäkoneiden kuluttama fossiilinen polttoaine muodosti 82 % puunkorjuuyritysten hiilijalanjäljestä. Muiden päästölähteiden osuudet olivat työmatkat 6 %, kantourean käyttö 5 %, koneiden siirto 5 % sekä muut päivittäin kuluvat nesteet 1 %.

Metsätehon selvityksen mukaan vuonna 2022 puunkuljetuksen päästöistä autokuljetuksen osuus oli 74 %, rautatiekuljetusketjun 19 % ja vesitiekuljetusketjun 7 %. Puun kaukokuljetuksen osuus Suomen liikenteen (pois lukien lentoliikenne) päästöistä oli noin 3 %. Puun korjuun ja kaukokuljetusketjujen työkoneiden osuus Suomen työkoneiden (pois lukien kotitalouksien työkoneet) päästöistä oli noin 12 %.  

EU:n ja Suomen tavoitteet

EU:n tavoitteena on vähentää liikenteen päästöjä 90 % vuoteen 2050 mennessä. Suomessa tavoitteena on vähentää liikenteen päästöjä 50 % vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 tasosta. EU:n tavoitteena on nostaa uusiutuvien energialähteiden osuus liikenteessä 29 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Suomessa tätä tavoitetta toimeenpannaan jakeluvelvoitteella, jossa liikennepolttoaineen jakelijat velvoitetaan toimittamaan vuosittainen vähimmäisosuus kestäviä uusiutuvia polttoaineita. Uusiutuvien polttoaineiden jakeluvelvoitteen myötä polttoaineiden päästöt tulevat laskemaan. 

Keinot päästöjen vähentämiseksi 

Muita päästöjen vähentämiskeinoja puunkorjuussa ja -kuljetuksessa ovat vaihtoehtoisten käyttövoimien laajempi käyttöönotto, sähköiset puun vastaanotossa käytössä olevat työkoneet, kuljetusten ja kaluston käytön tehostaminen ja kuljettajia opastavat järjestelmät sekä rautatie- ja vesikuljetusten lisääminen. On huomattava, että monet tieliikenteessä käytetyt keinot eivät sovellu metsäympäristöön kuten esim. kaasumaiset polttoaineet tai koneiden rakenteiden merkittävä keventäminen. Puukuljetusten osalta dieselkäyttöisten kuorma-autojen osuuden ennakoidaan lähitulevaisuudessa säilyvän nykytasolla.

Kirjoittaja on lehtori Jyväskylän ammattikorkeakoulussa / Biotalousinstituutissa.

.