Energiatehokkuus on yksi päästövähennyskeino muiden joukossa
Energiatehokkaalla työskentelyllä tarkoitetaan toiminnan tehostamista niin, että samalla energiamäärällä saadaan tuotettua totuttua enemmän työsuoritteita. Tai yksi työsuorite saadaan aikaan aiempaa pienemmällä energiamäärällä.
Energiatehokkuuden edistäminen on osa jokaisen organisaation ja yksilön vastuullista toimintaa. Se on myös osa kansallista ja EU:n energia- ja ilmastopolitiikkaa, jolla pyritään pienentämään energiankulutusta, vähentämään hiilidioksidipäästöjä sekä tuottamaan kustannussäästöjä.
Puunhuollon energiankäytön jakautuminen
Puunhankinnan energiankulutus jakautuu melko tasaisesti puunkorjuun ja kaukokuljetuksen kesken. Puunkorjuussa energiankulutusta syntyy hakkuun ja metsäkuljetuksen lisäksi konesiirroista ja työmatkoista. Kaukokuljetuksessa pääosa energiasta kuluu maantiekuljetuksiin.
Puunkorjuussa tuottavuus ja energiatehokkuus kulkevat käsi kädessä
Vaikka puunkorjuussa käytettävien metsäkoneiden väliset vaihtelut polttoaineenkulutuksessa ovat muun muassa tehoeroista johtuen suuria, yksittäisen koneen polttoaineen kulutus käyttötuntia kohden pysyy olosuhteista ja tuottavuudesta riippumatta melko vakiona. Tämän takia useimmat tuottavuutta nostavat toimet parantavat myös energiatehokkuutta. Jokainen puunkorjuussa saavutettu prosentin parannus energiatehokkuudessa vähentää polttoaineen kokonaiskulutusta yli miljoona litraa vuositasolla.
Koneyrittäjien oman arvion mukaan koneenkuljettajan ammattitaito, motivaatio ja asenne ovat tärkeimpiä korjuun energiatehokkuuteen vaikuttavia tekijöitä leimikon koon ja riittävän pystyvarannon ohella. Myös ennakkoraivauksella, koneen teknisestä kunnosta huolehtimalla ja puutavaralajien lukumäärää rajoittamalla voidaan parantaa merkittävästi energiatehokkuutta.
Autokuljetuksen energiatehokkuuteen vaikuttavat monet tekijät
Ajoneuvoyhdistelmien energiankulutukseen vaikuttavat yhdistelmän ominaisuudet, kuorman paino, kuljetusreitti, ajo-olosuhteet sekä kuljettajan työkokemus ja ajotapa. Jokainen puun autokuljetuksessa saavutettu prosentin parannus energiatehokkuudessa vähentää valtakunnallisesti polttoaineen kulutusta noin 1,2 miljoonaa litraa vuodessa.
Kuljetusyrittäjien oman näkemyksen mukaan energiatehokkuuteen vaikuttavat eniten ajokaluston polttoainetehokkuus ja suurimman sallitun massan hyödyntäminen, kuljetusreittisuunnittelu sekä kuljettajien ammattitaito, motivaatio ja asenne.
| Kuljetusreitin suunnittelun vaikutus energiankulutukseen |
|---|
| Kulutus on suurempi alemman tieluokan teillä (mm. päällystetyypistä, kaarteisuudesta, tien kunnosta ja talvihoidon tasosta johtuen). Koviin asfalttibetoniteihin verrattuna kulutus muulla tavoin päällystetyillä teillä nousee 10–60 %. |
| Liikenneympäristön hidasteet, liikennevalot ja risteykset voivat lisätä kulutusta 30–40 %. |
| Tiegeometrialtaan haastavat (eli mäkiset tai mutkaiset) tieosuudet voivat lisätä yhdistelmäajoneuvojen kulutusta kohteesta riippuen 20–60 %. |
| Erityisen huonokuntoinen tai kuoppainen tien kohta voi lisätä kuorma-auton polttoaineen kulutusta 0,1–0,5 litraa. |
| Luminen ja sohjoinen tie lisää energiankulutusta 7–20 %. |
| Ruuhkainen tie lisää jarrutusten ja kiihdytysten määrää ja siten energiankulutusta. |
Lämpökuvaus voi paljastaa hukkaenergian lähteen
Oppaassa on toistaiseksi melko vähän kaluston ylläpitoon ja korjaukseen liittyviä vinkkejä. Huolto-ohjelmien mukaiset toimenpiteet takaavat yleensä sen, että myös keskeiset energiatehokkuuteen vaikuttavat tekijät tulee huomioitua. Joskus myös kaluston ja erityisesti sen alustan lämpötilojen tarkkailu voi paljastaa energiankulutusta lisääviä säätövirheitä tai yllättäviä vikaantumisia.
Kaikki koneiden ja autojen käyttämä energia muuttuu lopulta lämmöksi, joka säteilee eri tavoin ympäristöön pintojen, pakokaasun ja jäähdytysjärjestelmien kautta. Jos jossain kohdissa havaitaan tavanomaista korkeampia pintalämpötiloja, se on usein merkki energian hukkaamisesta. Esimerkiksi liian kireälle kiristetty metsäkoneen tela tai puutavara-auton laahaava jarru nostavat pyörännapojen lämpötilaa ja se voidaan havaita esimerkiksi lämpökuvasta tai mittaamalla/tunnustelemalla lämpötilaa.
Metsätehon Energiatehokkuusopas
Energiatehokkuusopas on Metsätehon tuottama opas puunkorjuun ja puun autokuljetusten energiatehokkuudesta. Oppaassa käsitellään energiatehokkuuteen vaikuttavia tekijöitä sekä annetaan vinkkejä energiatehokkuuden parantamiseen. Opas on toteutettu osana EU-rahoitteista Ilmastoratkaisujen vauhdittaja (ACE) -hanketta. Opas on tarkoitettu kaikille puunkorjuun ja puun autokuljetusten parissa toimiville ja alaa opiskeleville.
Tutustu oppaaseen: puuhuolto.fi/energiatehokkuusopas
Ilmastoratkaisujen vauhdittaja ACE-hanke
Ilmastoratkaisujen vauhdittaja (ACE) -hankkeen tehtävänä on tukea Suomea hiilineutraaliuden saavuttamisessa erityisesti maataloudessa, raskaassa liikenteessä ja teollisuuden prosesseissa. Hankkeessa kehitetään kosteikkoviljelyn, kasviproteiinien ja biokaasun arvoketjuja, edistetään puhtaiden käyttövoimien käyttöönottoa ja energiatehokkuutta raskaissa kuljetuksissa ja työkoneissa, ja vauhditetaan pienten ja keskisuurten yritysten tuotantoprosessien älykästä sähköistämistä.
ACE-hankkeen rahoitus on 20 miljoonaa euroa, ja siitä suurin osa tulee EU LIFE -ohjelmasta. Teemme yhteistyötä yli 50 jäsenen verkostona, jossa on mukana yrityksiä, säätiöitä, tutkijoita, julkishallinnon ja järjestöjen edustajia. Hanke on käynnissä vuosina 2024–2030.
ACE-hanke: Ilmastoratkaisujen vauhdittaja (ACE) – Hiilineutraalisuomi
