Metsäenergialogistiikan haasteet

Metsäenergian toimitus- ja huoltovarmuusselvityksen tekeminen tuli Suomen metsäkeskuksen tehtäväksi ja sitä lähti toteuttamaan varta vasten perustettu TIESIT-hanke. Syksyllä 2022 hankkeen yksityisteiden ja siltojen kuntotiedon kerääminen saatiin käyntiin. Terminaalien osalta tilannekuvaa ja kehittämistarpeita aloitettiin kartoittamaan toimijatapaamisilla ja paikkatiedon keräämisellä.

Epäsuhtaa pohjoisen ja etelän välillä

Terminaaliprojektin ensimmäisiä töitä oli selvittää taloudellisesti kannattavimman metsäenergiapotentiaalin volyymia ja sijaintia. Ja sijaintia erityisesti suhteessa metsäenergian käyttöpaikkoihin. Epäsuhta pohjoisen ja eteläisen Suomen osalta oli jo ennakkoon tiedossa. Potentiaalia on runsaasti pohjoisessa, mutta suurin polttoainetarve ja kovin kilpailu on etelässä. Oman vaikutuksensa laskentoihin toi vielä Helenin joulukuussa 2022 käynnistämä Vuosaaren biolämpölaitos.

Merkittävän kokoisia lämpölaitoksia löytyy jokaisesta maakunnasta. Näiden laitosten polttoainehuolto tarkoittaa melkoisia logistisia järjestelyjä. Mitä tämä vaatii kuljetusinfralta, kalustolta ja erityisesti toimitusten optimoinnilta?

Terminaalit merkittävässä roolissa

Teiden ja siltojen kunnon ja käytettävyyden lisäksi terminaaleilla on erittäin merkittävä rooli toimitusketjussa. Terminaalit ovat paikkoja, joissa suuria määriä energiajakeita voidaan varastoida, käsitellä ja toimittaa käyttöpaikoille. Terminaalien hyvä tekninen toteutus mahdollistaa sujuvan operoinnin suurellakin kalustolla, kunnolliset päällysrakenteet minimoivat hävikin ja suuret volyymit parantavat taloudellista tehokkuutta.

Kattava terminaaliverkosto

Terminaaleja on selvityksessä mukana reilut 300 kappaletta, pinta-alaltaan yhteensä yli 1100 hehtaaria. Kartoituksessa on mukana myös Väylän rataverkon lastauspaikkoja. Maakunnittain tarkasteltuna terminaaleja on vuoden 2025 alussa kohtuullinen määrä suhteessa tarpeeseen.

Terminaalien laatutaso on hyvin vaihteleva. Alkeellisella terminaalialueelle esimerkiksi hävikki on moninkertainen asfalttipäällysteiseen terminaaliin verrattuna.  

Järkevästi sijoitettu

Terminaalien sijoittumista ohjaavat toimijoiden tarpeet, tarjolla olevat maa-alueet, ympäröivän yhdyskuntarakenteen mahdolliset rajoitukset, toiminnan mahdollistava kaavoitus ja luvitus sekä tietenkin sujuvat kulkuyhteydet. Aika monen tekijän täytyy olla kohdillaan, jotta toiminta on mahdollista. TIESIT-hanke on pyrkinyt vaikuttamaan esimerkiksi kaavoitusprosesseihin tekemällä yhteistyötä maakuntien liittojen kanssa. Näin metsäenergialogistiikan tarpeita on saatu huomioiduksi jo suunnitteluvaiheessa kaavoihin.

TIESIT-hankkeen arvion mukaan nykyisten terminaalien sijoittuminen on varsin järkevää. Tulevaisuudessa terminaaliverkostoa voisi pyrkiä kehittämään tiivistämällä verkostoa lähemmäksi käyttöpaikkoja ja parantamalla terminaalien teknistä toteutusta.    

Yksityistiet ja sillat kartoitettu

TIESIT-hankkeen toimesta on kartoitettu 7069 siltaa, joista 17 % on luokiteltu kunnoltaan joko huonoiksi tai erittäin huonoiksi. Jos kuvitellaan, että huonokuntoisen sillan taakse jää alueita, joita ei voi hyödyntää ollenkaan, niin vaikutus energiapuun saatavuuteen valtakunnallisesti on 121 000 m3/v. Ainespuun hakkuupotentiaaliin vaikutus on merkittävämpi, jopa 750 000 m3/v.

TIESIT-hankkeessa on arvioitu vuoden 2024 loppuun mennessä noin 230 000 yksityistiekilometrin kunto. Kuntokartoitus jatkuu vielä tänä vuonna. Tavoitteena on selvittää kaikkiaan noin 260 000 yksityistiekilometrin kunto, mikä kattaa 70 prosenttia Suomen kaikista yksityisteistä.

Suomen kartoitetuista yksityisteistä hyväkuntoisia on noin 40 prosenttia, tyydyttäviä 27 prosenttia ja huonokuntoisia 33 prosenttia. Tämä tarkoittaa sitä, että kolmanneksella koko maan yksityisteistä on eri tasoista korjaus- ja kunnossapitotarvetta.

Huonokuntoisuudella suuri merkitys metsäenergian saatavuuteen

Yksityisteiden kunnon vaikutuslaskentaa on tehty kahdella tavalla tien huonokuntoisuus määritellen. Oletus on, että huonon tieosuuden taakse jäävä potentiaali jää kokonaan hyödyntämättä. Tämä ei tietenkään ole koko totuus. Esimerkiksi kelirikkokauden ulkopuolella ja talviaikaan monet kohteet ovat ”huono”-luokittelusta riippumatta käytettävissä. Perusparannustarve, hyötyineen, on kuitenkin useimmiten olemassa.

Alla on esitetty teoreettinen laskenta huonokuntoisen tiestön vaikutuksesta energiapuun saatavuuteen.

1. jos tiestöllä on yhtenäinen yli 200 metriä pitkä huonon tien osuus, niin kohdan taakse jäisi valtakunnallisesti energiapuuta saamatta 673 000 m3.
2. jos tieosuudella on lyhyemmissä pätkissä yli 80 % huonokuntoiseksi luokiteltua tietä, niin energiapuuta jäisi saamatta 167 000 m3.  

Energiamurros ja siihen varautuminen vaikuttaa

Toimiala on erittäin voimakkaassa muutosvaiheessa. Energiamurros, ilmaston muutos ja uudet tekniikat mullistavat metsäenergian käyttömäärät, käyttöaikaikkunan ja logistiikkaketjut varsin nopealla aikataululla. 2024 lämmin loppusyksy ja leuto alkutalvi 2025 on esimerkiksi tarkoittanut sitä, että menneen marraskuun lopussa oli isojakin laitoksia, joissa lämpöä ei vielä kertaakaan ollut tuotettu polttamalla metsäenergiaa. On pärjätty hyödyntämällä hukkalämpöä ja halpaa sähköä.

Parhaillaan lienee menossa polttoon perustuvan lämmön-/sähköntuotannon huippuaika, joka ei kestä nykytasolla enää kovin pitkään. Tämän takia investointeja on harkittava tarkkaan, pitemmällä tähtäimellä, synergiamahdollisuudet ja jatkokäyttövaihtoehdot huomioiden. Ylilyöntejä (= -investointeja) on syytä pyrkiä välttämään.

Terminaalien ja kuljetusinfran rooli kasvaa

Jo lämmityskauden 2024–2025 vähentynyt metsäenergian käyttö on ajanut ja ajamassa alan yrityksiä taloudellisiin vaikeuksiin. Pienenevät volyymit ja lyhenevä toiminta-aika on myrkkyä kalliita investointeja tehneille yrityksille.

Terminaaleilla ja kuljetusinfran käytettävyydellä on tulevaisuudessa entistä suurempi rooli. Logistiikan optimointi tulee olemaan erittäin tärkeää jatkossa. 

Kokonaisuus ratkaisee

Perusasiat, tiet ja sillat on saatava kuntoon. Yleinen tieverkosto ja yksityistieverkosto muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden. Näiden verkostojen erillinen tarkastelu tai ylläpidon suunnittelu ei ole järkevää. Kuljetusinfraa tulisi tarkastella ja kehittää kokonaisuutena, painopistealueet ja merkittävimmät kohteet etusijalla. Vanha sanonta pätee tässäkin. Ketjun yksikin rikkinäinen osa katkaisee koko ketjun.

Huoltovarmuuden näkökulmasta riittävän kaluston ja osaavien ihmisten merkitys on suuri. Isompia, hyvin rakennettuja terminaaleja lähemmäs käyttöpaikkoja tarvitaan vielä lisää, vaikkakin hajauttamisessa on positiivinen turvallisuusnäkökulma.

Metsäenergialogistiikan haasteena ennustettavuus

Suurin haaste lienee kuitenkin vaikea ennustettavuus, miten logistinen toimintaympäristö tulee muuttumaan. Kuinka nopeasti polttaminen vähenee, miten paljon polttoainetarve pienenee, millaisia mahdollisia riskejä liittyy sähkön hintaan, kuinka optimoin eri polttoaineiden käytön ja varastoinnin, millaisia reunaehtoja tulee kansalliselta tai EU-tasolta ja millaiset sääolosuhteet ovat tulevina talvina.

Hankintaketjujen optimointi siten, että kaikilla ketjun toimijoilla on tietty yhteinen pitkäjänteinen näkemys tulevasta toimintaympäristöstä, luo vakautta ja varmuutta kannattavalle toiminnalle. Tarvitaan vakaata, poukkoilematonta energiapolitiikkaa.

Kirjoittaja toimii projektipäällikkönä TIESIT-hankkeen energiapuuterminaaliselvitysprojektissa.