Näin Suomi lämpiää
Yksitoista energiayhtiötä kertoi alkaneen lämmityskauden näkymistä. Keskiarvoisesti yhtiöt vastasivat metsähakkeen kattavan yli puolet (52 %) alkaneen lämmityskauden polttoaineista. Turpeen osuus tulee olemaan keskimäärin 12 %. Fossiilisten öljyjen ja kaasujen osuus tulee olemaan keskiarvoisesti 4 % ja sähkön 3 %.
Alueittain vastaajien kesken oli marginaalisia eroja. Etelä-Suomesta vastanneiden kesken näkyy turpeen puuttuminen lämmityskauden polttoainevalikoimasta, mutta fossiilisten osuus korostuu. Myös kierrätyspolttoaineet, yhdyskuntajätteet, purkupuu sekä hukkalämmöt ja sähkökattilat ovat eniten käytössä Etelä-Suomessa.
Turpeen käyttö vähenee jälleen
Viime vuoden kyselyn mukaan turpeen käyttö oli laskussa jo edellisellä lämmityskaudella ja sama linja jatkuu edelleen. Suurin osa kyselyyn vastanneista kertoi turpeen käytön vähenevän verrattaessa edelliseen lämmityskauteen.
Suurin osa vastanneista kertoi sähkökattiloilla tuotetun lämmön määrän kasvavan. Osa vastanneista kertoo myös lämpöpumppujen osuuden kasvavan.
Metsähakkeen ja muiden puupohjaisten polttoaineiden osuudet vaihtelevat vastaajien kesken. Osa korvaa turvetta puupolttoaineilla, ja osalla vastanneista sähkö korvaa myös puupolttoaineita.
Fossiiliset ja turve käyttöön kylmällä
Kylmimpinä päivinä tullaan turvautumaan laajaan valikoimaan polttoaineita. Kyselyyn vastanneilla oli paljon erilaisia varautumiskeinoja. Moni vastasi pitkälti samojen tuotantokeinojen olevan käytössä, mutta tukena käytössä on turvetta, pellettejä, fossiilisia öljyjä ja maakaasua. Lisätehoa on saatavissa lämpökeskuksista.
Kaukolämmön kilpailukyvystä
Energiakriisi on vaikuttanut merkittävästi markkinoihin ja hintojen kehitykseen. Moni vastaaja kertoo korostuspaineita kohdistuneen kaukolämmön hintaan johtuen puupolttoaineiden hintatasosta. Moni myös kertoo tilanteen olevan vakautumassa ja kaukolämmön hintojen kehityksen kääntyvän jopa laskuun.
Näkymiä vuoteen 2030
Suurin osa vastanneista kertoo samansuuntaisista näkymistä vuoteen 2030 saakka: turpeen ja fossiilisten osuudet ovat kaikkien vastanneiden mukaan loppumassa tai laskemassa hyvin vähäisiksi. Monien vastanneiden mukaan polttamattomien teknologioiden osuus tulee kasvamaan, mikä näkyy tulevien investointien suunnitelmissa. Suurin osa vastaajista kertoi tavoittelevansa hiilineutraaliutta vuoteen 2030 mennessä.
Investoinnit nyt ja tulevaisuudessa
Lämmöntuottajien viimeisimmät investoinnit ovat jakautuneet pitkälti sähkökattiloiden ja kaukolämpöakkujen hankintoihin. Muita viimeaikaisia investointeja ovat olleet konversiot ja takavedon laajennukset, joilla pyritään kasvattamaan uusiutuvien polttoaineiden osuutta tuotannossa.
Vastanneiden lämmöntuottajien tulevissa investointinäkymissä on sama, selkeä trendi. Kaukolämpöakut, sähkökattilat ja lämpöpumput ovat melkein kaikkien vastanneiden hankintasuunnitelmissa.
Hiilidioksidin talteenotto kiinnostaa suurinta osaa
Hiilidioksidin talteenoton teknologioiden kehitys ja markkinat ovat monilla energiayhtiöistä tarkan seurannan alla. Suurin osa, noin 65 % vastaajista kertoi selvittäneensä hiilidioksidin talteenoton mahdollisuuksia. Muutama vastaajista kertoi myös tavoittelevansa sitä kautta hiilinegatiivisuutta.
Pitkäjänteisyyttä energiapolitiikkaan
Vastanneiden terveisissä päättäjille peräänkuulutetaan tarvetta ennustettavuudelle ja pitkäjänteisyydelle. Energia-alan investoinnit ovat pitkäikäisiä, ja niille tulee turvata tuotantoedellytykset niiden käyttöiän loppuun asti. Huoltovarmuusnäkökulmasta ylläpidettäville laitoksille ja polttoaineille tulee turvata toimintaedellytykset.
Kirjoittaja on Bioenergia ry:n metsäasiantuntija.
