Bioenergia Ruotsissa: Menestystarinoita ja uusia haasteita
Ruotsi on siirtynyt öljypainotteisesta energiantuotannosta uusiutuviin energialähteisiin. 1970-luvulla öljy hallitsi maan energiantuotantoa, mutta nykyään sen käyttö on rajautunut liikenteen polttoaineisiin. Samaan aikaan bioenergia on noussut merkittäväksi kaukolämmön, teollisuuden ja sähköntuotannon energialähteeksi. Vuonna 2009 bioenergia ohitti öljyn Ruotsin suurimpana energialähteenä. Samana vuonna bioenergian kokonaiskäyttö oli enemmän kuin vesivoiman ja ydinvoiman yhteenlaskettu sähkönkulutus.
Maan suurin energialähde
Tällä hetkellä bioenergia kattaa noin 40 prosenttia maan kokonaisenergiankulutuksesta, mikä tekee siitä Ruotsin suurimman energialähteen. Metsäperäisen bioenergian osuus on tästä noin 80 prosenttia, muodostuen metsätalouden ja metsäteollisuuden jäännöksistä ja sivutuotteista.
Biomassalla on hallitseva 70 prosentin osuus Ruotsin lämpömarkkinoilla ja se on myös pääasiallinen energialähde energiaintensiivisillä metsäteollisuuden aloilla, ruotsalaisen bioenergiajärjestö Svebion yhteiskuntasuhdepäällikkö Johnny Kjellström kertoo. Bio-sähkö muodostaa 7–9 prosenttia (12-15 TWh) Ruotsin vuosittaisesta sähköntuotannosta. Biopolttoaineet muodostavat tällä hetkellä lähes 30 prosenttia tieliikenteen polttoaineista. Merkittävä osa on bensiinin ja dieselin kanssa sekoitettavia biopolttoaineita sekä puhtaita biopolttoaineita. Myös kiinnostus maatiloilla tuotettavaa biokaasua kohtaan kasvaa.
Hiilidioksidivero ollut myös Ruotsissa merkittävä vaikuttaja
Svebion toiminnanjohtaja Anna Törner muistuttaa, että merkittävin sysäys uusiutuvien energialähteiden kasvavalle kiinnostukselle oli hiilidioksidiveron käyttöönotto vuonna 1991. Ruotsin ja Suomen kehityksessä on ollut paljon samoja elementtejä, sillä Suomi otti hiilidioksidiveron käyttöön vuotta aikaisemmin.
Avain päästövähennyksiin
Törner korostaa, että bioenergian rooli ei ole pelkästään korvata fossiilisia polttoaineita, vaan se on ollut keskeinen tekijä Ruotsin kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä. Hänen mukaansa Svebion viesti on kirkas: bioenergian käytön lisääntyminen on pääsyy siihen, että Ruotsi on onnistunut vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä 30 prosentilla vuodesta 1990, samalla kun BKT on kasvanut 75 prosenttia. Bioenergian käyttö on yli kaksinkertaistunut tänä aikana.
Alan haasteet
Takana on vuosikymmenten loistava kasvu tärkeimmäksi energiamuodoksi. Mitkä sitten ovat Ruotsin bioenergian haasteet?
Kjellströmin mukaan viimeisen vuosikymmenen aikana bioenergian hinnat ovat muuttuneet keskimäärin 0,5–2 prosenttia vuosittain, mutta kahden viime vuoden aikana hinta nousi keskimäärin 8 ja 16 prosenttia kunakin. ”Venäjän hyökkäys Ukrainaan on häirinnyt bioenergian virtausta Venäjältä, Ukrainasta ja Valko-Venäjältä Eurooppaan, mikä on nostanut bioenergian hintaa. Tämä on lisännyt kilpailua bioenergiasta Ruotsissa ja nostanut hintoja,” Kljellström kertoo.
Ruotsin kaukolämmön polttoaineena käytetään metsätaloudesta peräisin olevia tähteitä, kuten oksia ja latvuksia, sekä sahoilta peräisin olevia jäännöksiä, kuten puulastua ja kuorta. Heikentynyt rakennusmarkkina on johtanut sahatavaran kysynnän vähenemiseen, mikä on vähentänyt sahoilta tulevaa jätettä. Myös monien muiden panosten ja korkojen kustannukset ovat nousseet, kun taas Ruotsin kruunun arvo on laskenut. Henkilöstökustannukset ovat myös nousseet viime vuosina, Kjellström kertaa merkittävimpiä muutoksia.
Törner puolestaan katsoo tuleviin lisähaasteisiin: ”On tarve suojella ja parantaa metsien biodiversiteettiä. Jos biodiversiteetin huomioon ottamisen vuoksi asetetaan rajoituksia, ne voivat johtaa hakkuumäärien vähenemiseen ja se vähentää energiatarkoituksiin käytettävän biomassan saatavuutta”. Metsätalouden panosta energiansaantiin voidaan Svebion arvioiden mukaan lisätä huomattavasti, vaikka otettaisiin huomioon biodiversiteetti, edellyttäen että kysyntä ja hinnat nousevat.
Hankaluutta liikennepolitiikassa
Toinen jaettu murheenkryyni Ruotsin kanssa on hallituksen toimet liikenteen politiikkaohjauksessa. Ruotsin hallitus päätti vähentää biopolttoaineiden sekoitusvaatimusta dieselissä 30 prosentista 6 prosenttiin. Tämä on merkittävästi vähentänyt biopolttoaineiden kysyntää ja lisännyt hiilidioksidipäästöjä. Hallitus päätti tulevien sakkomaksujen pelossa ottaa pienen askelen takaisinpäin: vuonna 2025 sekoitusvaatimus nousee sentään 10 prosenttiin. Päätös on johtanut siihen, että jotkut biopolttoaineisiin liittyvät investoinnit eivät ole toteutuneet tai ne on keskeytetty, ja että liikenteen ilmastotavoitteita vuodelle 2030 ei ehkä saavuteta, Törner laskee.
Valoisat näkymät
Näistä huolimatta tulevaisuus näyttää Törnerin ja Kjellströmin mukaan melko valoisalta. Riskien ja epävarmuuden aikoina bioenergia toimii korvaavana ja täydentävänä energialähteenä. ”Siksi bioenergian tuotannon ja arvoketjujen ylläpitäminen ja kehittäminen on energiaturvallisuuskysymys. Biopolttoaineilla on erityinen merkitys. Pitkän matkan lentoliikenteessä ja meriliikenteessä sekä tieliikenteessä alueilla, joilla sähkön latausmahdollisuudet ovat rajalliset, biopolttoaineet ovat todennäköisesti tärkeitä tulevina vuosikymmeninä”.
Yksi haaste on, että biomassan saatavuus on heikentynyt osittain Ukrainan sodan vuoksi. Tämän seurauksena kaukolämmön hinnat ovat nousseet Ruotsissa merkittävästi viime vuosina. Siksi Törner ja Kjellström näkevät, että on kehitettävä metsätähteiden hyödyntämistä, joita voidaan hyödyntää kaukolämmössä ja sähkön ja lämmön yhteistuotannossa, mutta myös uusissa materiaaleissa, kuten biomuoveissa.
Svebion uudet vetäjät – uudet painotukset
Ruotsalainen bioenergia-alan järjestö Svebio, joka edustaa noin 300 organisaatiota ja henkilöjäsentä, on uudistunut merkittävästi kuluneen vuoden aikana. Järjestö on saanut uudet vetäjät ja tähtää nyt toimialajärjestöksi, jolle elinkeinopolitiikka ja vaikuttaminen ovat pääasiallista toimintaa. Tämä tarkoittaa sitä, että kohteena ovat ensisijaisesti erilaiset päättäjät, kuten poliitikot ja virkahenkilöt.
Svebion uusi toiminnajohtaja Anna Törner kuvailee järjestön uudistuksia: ”Tavoitteenani on, että Svebio olisi rakentava keskustelukumppani Ruotsin energiakeskustelussa ja pystyisi vaikuttamaan positiivisella tavalla bioenergian markkinoihin ja kehitykseen.”
”Samalla teemme tiivistä yhteistyötä jäsentemme kanssa. Tähän kuuluu tiedottaminen siitä, mitä Ruotsissa ja EU:ssa tapahtuu, sekä konferenssien ja verkostoitumistapahtumien järjestäminen. Pidämme myös esityksiä ja osallistumme muiden alan organisaatioiden ja korkeakoulujen järjestämiin paneeleihin. Lisäksi pyrimme pitämään tiiviisti yhteyttä tutkijoihin. Teemme myös tiivistä yhteistyötä muiden toimialajärjestöjen kanssa vahvistaaksemme argumenttejamme,” Törner kertoo.
Kokenut johtajakaksikko
Törner on kokenut energia-alan ja politiikan asiantuntija. Hänellä on lähes 15 vuoden kokemus valtion virastoista ja ministeriöistä, joissa hän on käsitellyt energia-, ilmasto- ja teollisuuskehityksen kysymyksiä sekä toiminut EU- ja kansainvälisessä yhteistyössä, kuten Ruotsin edustajana IEA:n hallituksessa. Hän on myös työskennellyt Euroopan komissiossa, EURELECTRICissä sekä Ruotsin säteilyturvallisuusviranomaisessa. ”Olen todella nauttinut tutustumisesta Svebion jäseniin ja koko henkilökuntaan kuluneen vuoden aikana. Työskenneltyäni vuosia energia-alalla, mutta laajemmin ja politiikan näkökulmasta, on myös hienoa oppia lisää bioenergian erityispiirteistä ja sen mahdollisuuksista ja haasteista,” Törner sanoo.
Uudella yhteiskuntasuhdepäälliköllä Johnny Kjellströmillä, on myös paljon kokemusta ministeriöistä, teollisuuden kehittämisestä, energiasta ja puolustuksesta sekä EU-neuvotteluista. Hän on aiemmin toiminut yksikönpäällikkönä Ruotsin maataloustuottajien liitossa (LRF) ja sitä ennen johtanut Tukholman lääninhallituksen aluekehitysyksikköä sekä elinkeinoministeriön teollisen kehittämisen yksikköä. Lisäksi hän on työskennellyt myös Ruotsin pysyvässä EU-edustustossa Brysselissä, puolustusministeriössä, maatalousministeriössä ja Ruotsin maataloushallituksessa.
