Muut

Turveurakoinnista elinympäristön parantamiseen 

Rannikkoalueiden kunnostaminen on noussut pyhtääläisen Arttu Hongiston yrityksen merkittäväksi palveluksi turveurakoinnin ohelle. Hongiston Konetyö Oy sai Pyhtään yrittäjäpalkinnon, vaikka toimitusjohtajan ikä on vasta 28 vuotta.

03/2025

Kuvat - Arttu Hongisto

Arttu Hongistolla on riittänyt energiaa harrastaa myös Tractor Pullingia. Lähialueen kilpailuissa on käyty. Kuva: Tage Fredriksson 

Nuori turveurakoitsija ei ole jäänyt poteroon odottamaan turveurakoinnin loppumista. Hän aloitti turveurakoinnin ennakkoluulottomasti 2019 toiminimellä ja muutti toiminnan osakeyhtiömuotoon 2021 Loviisan (entinen Ruotsinpyhtää) Dragmossenin turvesuon pääurakoitsijana. Alueella tuotetaan energiaturvetta, mutta myös kuivike- ja kasvualustaturvetta. Turpeen eri käyttömuodot ovat tulleet tutuiksi ja sen myötä myös niiden tulevaisuuden näkymät.  

Turvetuotanto on toistaiseksi toiminnan selkärankana.

Ympäristön ennallistamista ja järviruo’on korjuuta 

Hongisto on ennallistanut Metsähallituksen mailla ojitettuja soita ja täyttänyt sadan kilometrin verran metsäojia lähialueilla, mutta lisäalueita valtion mailla ei juurikaan ole enää näköpiirissä. Liiketoiminnan kasvua on tarjonnut merenrantojen kaislikot, jotka kaipaavat elinolojen parantamista ennen kaikkea linnustolle.  

Omavarainen korjausten ja huoltojen suhteen 

Monipuolinen urakointi mahdollistaa paremmin henkilöstön työllistämisen ympäri vuoden. Keskimäärin vuoden aikana hänelle tekee työtä 6–7 henkeä, mutta kiireisempänä kesäkautena 12 henkeä.  

– Osaava henkilöstö on tärkein resurssi yrityksessä, sanoo Hongisto. Mainittujen töiden lisäksi tehdään maanrakennustöitä rakennustyömailla, teiden kunnossapito- ja hoitotöitä ennen kaikkea yrityksille ja yksityisille henkilöille. 

Oma halli on yrityksen tukikohta 

Tuorein investointi oli oman konehallin hankinta Heinlahdessa Kotkan ja Loviisan välisen vanhan tien varrella. Hallissa voidaan tehdä kaikkia korjaus- ja huoltotöitä osaavan henkilöstön ansiosta. Vain hankalimmat sähkötyöt ostetaan. Halliin kuuluu erillinen tila koneiden puhdistamiseen. Kunnostusta ja korjausta vaatii etenkin koneet, jotka liikkuvat Suomenlahden suolavedessä, joka on haasteellista rautaosille.  

Kahdella ponttonilla varustetulla telakaivinkoneilla pääsee pehmeimpiin paikkoihin ja siirtymään veden päällä

Lintuparatiiseja telakaivinkoneella 

Yritys tekee monipuolista työtä veden äärellä ja viime vuonna tehtiin 20 hehtaaria kosteikkoja, joissa avattiin vesipintoja linnuille. Tähän työhön on hankittu kaksi ponttoneilla kelluvaa telakaivinkonetta, joilla pystyy liikkumaan veden päällä ja jopa siirtymään hinauksessa paikasta toiseen saaristossa. Viime kesänä suurin siirtomatka oli viisi kilometriä. Tärkein työn tilaaja on ELY-keskus ja erilaiset yhdistykset. 

Näyttävä lopputulos herättää kiinnostusta 

Osana urakoita otettiin talteen järviruokoa ja muuta kasvillisuutta ja nyt tähdätään jalostamaan siitä eteenpäin lopputuotteita kilpailemaan turvepohjaisten ratkaisujen kanssa. Noin 50 hehtaarin alalla niitettiin järviruokoa, joka kerättiin talteen. Biomassan jalostaminen onkin Hongiston kiinnostuksen kohteena, koska hän pystyy ottamaan talteen sen verran suuria määriä biomassoja, että joku alan toimija voi kiinnostua.  

Tilannetta parantaa se, että yksityiset ovat myös kiinnostuneet rantojen järviruokojen niittämisestä ja sen mukaan voidaan saada talteen suurempia määriä biomassaa. Se vaatii usein vesialueiden hoitokuntien kiinnostuksen heräämistä. Niitetyt alueet lisäävätkin nopeasti kiinnostusta naapurustossa ja yksityisille rantojen omistajillekin tehdään töitä. 

– Tärkeä haaste on varastointipaikkojen löytäminen, sanoo Hongisto. Kun määrät kasvavat se vaatii paljon tilaa ja pääsyä koneiden ja kuorma-autojen kanssa. Työtä on tehty sekä kesä- että talviolosuhteissa.

Ruokoa voidaan jalostaa vasaramyllyssä ja saada haluttuja ominaisuuksia.

Biomassaa jalostettava 

Kokeiluja on tehty käsittelemällä järviruokoa vasaramyllyllä käyttökelpoisen kate- ja kuivikesilpun aikaan saamiseksi. Eri loppukäyttötarkoitukset vaativat hyvin erilaista käsittelyä ja varastointia vastaamaan loppukäyttäjien vaatimuksia. 

Bioenergia ry:n toimialapäällikkö Hannu Salo kertoo, että markkinoilla käytetään 1,5 miljoonaa kuutiometriä turvetta kuivikkeena.  

– Toimitettavan määrän, laadun ja hinnan täytyy olla kohdallaan, hän sanoo. Ainakin pienemmät alan toimijat voivat olla kiinnostuneita pienemmistäkin määristä, jos toimitukset ovat varmoja pitemmälläkin tähtäimellä. Kuljetusetäisyydet voivat olla rajoittava tekijä.