Biokaasu Suomessa ja Ruotsissa
Biokaasun tuotannon ja käytön laajamittaisuus Ruotsissa verrattuna Suomeen ei ole myytti. Ruotsin tukipolitiikan pitkäjänteisyys (nollavero) ja kuntien sitoutuminen tuotantoon ja kunnalliseen liikennekäyttöön ovat taanneet biokaasulle vakaan toimintaympäristön. Tilanne voi tosin muuttua tuoreen EU-tuomioistuimen päätöksen takia, joka voi lisää kustannuksia 10 c/km kuljetusalan yrittäjille.
Naapurissa puolet tuontikaasua
Vähäpäästöisten liikennepalvelujen julkinen hankinta on pitkään mahdollistanut kaasubussien yleistymisen. Sähköbussit tulevat kuitenkin nyt lujaa mukaan kilpailuun. Viime vuosina biokaasun käytön kasvu on ollut ennen kaikkea tuonnin varassa, sillä Tanskasta on ollut ostettavissa biokaasua, joka on mennyt erityisesti lämmityskäyttöön. Puolet Ruotsin viime vuosien käytöstä on ollut tuontikaasua.
Suomessa mahdollisuudet parantuneet
Suomessa lainsäädäntö on saatu vakaammalle pohjalle vasta aivan viime vuosina ja biokaasulaitosten rakentamiseen on saatu siten uutta vauhtia. Myös biojätteen erilliskeräys on kehittynyt. Suomessa maatilojen lannan hyödyntämisessä on suurin potentiaali, mutta jätteiden käsittelyssäkin on edelleen tekemistä. Paremmalla biojätteen erilliskeräyksellä ja teollisuuden mahdollisuuksien hyödyntämisellä saataisiin enemmän raaka-ainetta mädätykseen.
Paljon potentiaalia lannassa
Sähköntuotanto omaan käyttöön on kasvattanut suosiota naapurissa, viime vuonna 144 maatilaa haki tukea sähköntuotantoinvestointeihin omalla biokaasulla. Alle 5 prosenttia Ruotsin maatilojen lannasta käytetään biokaasun tuotantoon. Lisäpotentiaali on siis suuri. Maatilojen biokaasutuotanto oli Suomessa vuonna 2021 27 GWh, siis pari prosenttia biokaasun tuotannosta Suomessa. Prosenttiosuus lantabiokaasupotentiaalista Suomessa on alle prosentin eli vielä alhaisempi kuin naapurissa.
Huomattava lisäys tulee toteutuessaan myös suunnitteilla olevilta etanolitehtailta, joiden erittäin tärkeänä tuotteena on myös biokaasu. Vuosikymmenen loppupuolella tulee mukaan myös synteettinen metaani, jota tuotetaan biolaitosten hiilidioksidilla ja vihreällä vedyllä.
Kirjoitus on toinen osa juttusarjaa, jossa vertaillaan Suomen ja Ruotsin energiantuotantoa ja käyttöä.
