Biokaasu

Katsommeko sivusta, kun biokaasuinvestoinnit valuvat ulkomaille ja Suomi jää tuontikaasun varaan?

01/2026

Kuvat - Manu Hollmén

Suomessa on valtava, lähes käyttämätön biokaasupotentiaali. Samaan aikaan biometaania tuodaan ulkomailta paljon enemmän kuin tuotamme itse. Vuonna 2025 Suomeen ei rakennettu ainuttakaan uutta maatilakokoluokan laitosta. Siinä missä Suomessa 3 prosenttia lannasta päätyy biokaasulaitoksiin, Tanskassa luku on nousemassa kohti 70 prosenttia.

Biokaasulaitos on parhaimmillaan yksi maatalouden tehokkaimmista ympäristöteoista ja biokaasun edistäminen on merkittävässä roolissa kohti huoltovarmempaa ja energiaomavaraisempaa Suomea. Saksassa laitokset luetaan jopa hiilinieluiksi. Suomen Biokierto ja Biokaasu ry:n laskelmien mukaan 100 miljoonan investointi biokaasun edistämiseen tuo noin 300 uutta työpaikkaa maaseudulle. Silti sen rakentaminen Suomessa on tehty tarpeettoman vaikeaksi. Lupabyrokratia, tarkastusten päällekkäisyydet ja valvonnan kustannukset ovat karanneet käsistä. Luvitus vaatii monta käyntiä, jokainen niistä maksaa ja osa niistä tehdään päällekkäin. Näin investoinnit jäävät vain suunnitelmiksi. Biokaasulaitosta rakentava maatila joutuu asioimaan jopa yhdeksän eri viranomaistahon kanssa.

Onneksi tämä hulluus on vielä muutettavissa. Kokosimme Keskustan pyynnöstä talousvaliokunnalle selkeät parannusehdotukset, jotta Suomestakin tulisi biokaasutuotannon suurvalta emmekä jäisi tuontikaasun varaan.

Tässä niistä tärkeimmät:

  • Lupaprosessit tulee keskittää yhdelle valtakunnalliselle biokaasuyksikölle, joka yhtenäistää ja nopeuttaa päätöksentekoa.
  • Maatilojen biokaasulaitokset on hyväksyttävä osaksi tilan olemassa olevaa ympäristölupaa ilman erillistä prosessia, koska laitokset parantavat ympäristöä.
  • Pieniltä biokaasulaitoksilta ei tule vaatia raskasta YVA-menettelyä (ympäristövaikutusten arviointia), joka kuuluu suuriin hankkeisiin.
  • Alkuperätakuumaksut on laskettava tuntuvasti, jotta myös pienet tuottajat voivat myydä kaasunsa virallisesti uusiutuvana.
  • On tarkasteltava myös toimivia kansainvälisiä malleja. Esimeriksi Italian mallissa biokaasulle taataan ostaja ja vähimmäishinta 10 vuodeksi, mikä antaa investoinneille varmuuden ja on lisännyt tuotantoa nopeasti ilman monimutkaista tukiviidakkoa.
  • Biometaanin kuljetustuen käyttöönottoa tulee harkita.

Jokainen oikein toteutettu biokaasulaitos on aina ympäristö- ja huoltovarmuusteko. Siksi meidän tulisi edistää niiden rakentamista – ei hankaloittaa sitä.

Kirjoittajat toimivat Euroopan unionin osarahoittamassa BEPS-hankkeessa. Biotalouden edistäminen Pirkanmaan ja Satakunnan alueilla – hankkeen tavoitteena on edistää uusiutuvan energian tuotantoa maatiloilla, erityisesti biokaasun avulla. Hanke pyrkii mm. löytämään markkinakanavan, joka mahdollistaa kannattavan biokaasutuotannon pienille- ja keskikokoisille maatilasyötteisille laitoksille.

Kirjoitus on julkaistu myös Maaseudun Tulevaisuus -lehdessä.