Puu ja kaukolämpö Suomessa ja Ruotsissa  

Suomessa fossiilisia jäljellä Ruotsia enemmän 

Suomessa oli vuonna 2021 käytössä fossiilisia polttoaineita ja turvetta selvästi enemmän kuin länsinaapurissamme. Ruotsissa turvetta käytettiin kaukolämmön tuotannossa enää 0,4 TWh, kun Suomessa käytettiin 4,1 TWh. Fossiilisia polttoaineita käytettiin Ruotsissa enää 1,2 TWh, joista öljy oli tärkein. Fossiilisten polttoaineiden osuus oli enää reilun prosentin luokkaa, kun Suomessa vastaava oli 24 prosenttia. Suomessa kivihiiltä, maakaasua ja öljyä käytettiin vielä 9,5 TWh.  

Naapurin erikoisuutena jätteenpoltto 

Ruotsin erikoisuus on jätteenpolton yleisyys. Yhteiskunnan sekajäte koostuu sekä fossiilisesta että biojätteestä. Jäte on siis puun jälkeen tärkein energialähde Ruotsissa. Hukkalämpöjen hyödyntämisessä savukaasujen lämmön talteenotto on molemmissa maissa merkittävää, mutta lisäksi naapurissa otetaan teollisuuden hukkalämpöjä paremmin talteen. Ruotsalainen erikoisuus on myös bioöljyjen käyttö, mukaan lukien mäntypikiöljyä 1,7 TWh:n verran. 

Yhteistuotantoa Ruotsissa potentiaaliin nähden vähemmän 

Kaukolämmön yhteydessä tuotetaan Ruotsissakin yleisesti sähköä, mutta potentiaaliin nähden vähemmän kuin Suomessa. Lämmön erillistuotanto onkin yleisempää Ruotsissa kuin Suomessa.  

Ominaispäästöt laskussa, Suomi tulee takamatkalta 

Kaukolämmön ominaispäästöt ovat olleet laskussa pitkään ja ne olivat Suomessa 102,5 g/kWh, kun vastaava luku Ruotsissa oli 52 g/kWh. 

Molemmissa maissa puun markkinaosuudessa nousua 

Viisi vuotta sitten puun käyttö oli laajempaa Ruotsissa kuin Suomessa, ja ero on yhä pysynyt samana. Molemmissa maissa puun markkinaosuus on noussut vajaat 10 prosenttiyksikköä. Kaukolämmön hankinta oli Suomessa vuonna 2021 39,1 TWh ja vastaava luku oli Ruotsissa 59 TWh.  

Kirjoitus on ensimmäinen osa juttusarjaa, jossa vertaillaan Suomen ja Ruotsin energiantuotantoa ja käyttöä. Lähteet: Energiateollisuus ry ja STEM