Millä Suomi lämpiää?

Kyselyyn vastanneet energiayhtiöt:

1. Millä kaupunkisi lämpiää ensi talvena?

Energiapuu noin 75 %, polttoturve noin 25 %, tarvittaessa huippu- ja varalämpölaitosten kevyt polttoöljy.

Puuhakkeella, pelletillä, maakaasulla ja öljyllä, sekä myös kaupankäynnillä hukkalämpöjen suhteen. Turvetta käytetään tarvittaessa.

Puu 2/3 ja turve 1/3.

Metsäenergialla, metsäteollisuuden sivuvirroilla, kierrätyspuulla ja turpeella. Varalla kevyt polttoöljy ja kivihiili.

Metsähakkeella, metsäteollisuuden sivuotteilla, kierrätyspolttoaineella ja turpeella. Huippukulutuskausina käytämme hieman öljyä.

Biomassat 70 %, turve 20 %, fossiiliset öljyt 3 %, kaasu 7 %. Savon Voimalla on 21 kaukolämpöverkkoa.

Puu, jäte, turve, öljy, pelletti ja maakaasu.

Bio, kiinteät kierrätyspolttoaineet (SRF), hukkalämmöt (savukaasu, jätevesi, voimalaitoksen jäähdytyskierto), turve, asfalteeni ja kivihiili.

2. Millä kaupunkisi lämpiää 2023–2024?

Energiapuu noin 75 %, polttoturve noin 25 %, tarvittaessa huippu- ja varalämpölaitosten kevyt polttoöljy.

Tulevan vuoden tapaan, mutta suhteet mahdollisesti erilaiset.

Puu 2/3 ja turve 1/3.

Toivottavasti edelleen metsäenergialla, metsäteollisuuden sivuvirroilla, kierrätyspuulla ja turpeella. Varalla kevyt polttoöljy ja kivihiili. Näkymää vuoteen 2023-2024 ei ole tällä hetkellä.

Metsähaketta menee edelleen paljon, mutta sivutuotteiden ja kierrätyspolttoaineiden suhteellinen osuus kasvaa asteittain. Turpeen käyttö lopetetaan vuoden 2024 loppuun mennessä.

Biomassat 75 %, turve 15 %, fossiiliset öljyt 3 % ja kaasu 7 %.

Puu, jäte, turve, öljy, pelletti ja maakaasu.

Bio, SRF, asfalteeni ja tarvittaessa turve sekä kivihiili.

3. Millaisia muutoksia polttoainejakaumaan verrattuna viime talveen on odotettavissa?

Turpeen osuus nousee.

Kaasun ja öljyn käyttö minimissä. Turve lopetettiin kerran, mutta nyt huoltovarmuussyistä käytetään tarvittaessa.

Puun ja turpeen suhde näyttäisi säilyvän ennallaan. Rankapuun osuus puupotissa kasvaa merkittävästi. Sivutuotteita menee kilpailun vuoksi muille, samoin uhkana on sahauksen väheneminen.

Turpeen käyttö lisääntyy noin 5 %, korvaa metsäenergiaa.

Edellisen ja tulevan talven polttoainejakaumassa ei ole merkittäviä eroavaisuuksia.

Polttoainejakauma pysyy kutakuinkin samana kuin edellisellä lämmityskaudella. Biomassan suhteellinen osuus kasvaa hiukan.

Maakaasun käyttö on vaihdettu öljylle ja fossiilisten + turpeen käyttö vähenee, puun käyttö puolestaan kasvaa.

Ei merkittävää muutosta viime talveen. SRF osuus toivottavasti hieman kasvaa. Bion osuus ei kasva.

4. Millä polttoaineella tuotetaan lämpöä talven kylmimpinä päivinä?

Energiapuu noin 70 %, polttoturve noin 20 % ja kevyt polttoöljy noin 10 %.

Hakkeella ja pelletillä mennään pääosin, öljy ja kaasu tukena.

Puu ja turve -18 asteeseen asti. Siitä eteenpäin öljy lisänä.

Kevyellä polttoöljyllä.

Peruskuorma tehdään puulla, kierrätyspolttoaineella ja turpeella, huippukulutukseen käytämme öljyä.

Turpeen ja öljyn osuus kasvaa talven kylmimpinä päivinä.

Kotimaiset polttoaineet pohjalla, lisälämpö tulee öljystä ensi talvena.

Kuten edellisen kysymyksen vastaus, mutta lisäksi kivihiiltä enemmän, mikäli kolmosyksikkö on ajossa.

5. Kuinka monta suurta polttoaineen toimittajaa teillä on? Montako kaikkiaan?

Merkittäviä polttoaineen toimittajia on 11 kappaletta, tämän lisäksi kolme pientä.

Noin kuusi kappaletta.

Jos laitetaan suuren rajaksi 100 GWh vuodessa, niin tällä hetkellä kolme. Suuret sahat panttaavat kaupantekoa loppuvuoteen. Toimittajia on yhteensä 19.

Suuria noin 5-10 kpl, yhteensä yli 30 kpl.

Kymmenkunta suurempaa ja saman verran pienempiä.

10 suurta ja 80 kaikkiaan.

Noin viisi ”suurta”.

Kolmetoista, kaikki ovat suuria.

6. Miten kaukolämmön hinta ja kilpailukyky on kehittynyt/kehittymässä tässä tilanteessa?

Polttoaineiden hinta on noussut huomattavasti ja nousee edelleen vuodelle 2023. Erittäin korkea markkinasähkön hinta tukee CHP-tuotannon taloutta. Näiden kahden hinnan suhde ratkaisee kaukolämmön hintapaineen. ESE on julkaissut 12.9.2022 hinnankorotuksen kaukolämpöön, joka on 7,8 % 1.1.2023 alkaen.

Polttoaineet ja sähkön hinnat ovat olleet nousussa. Kaukolämmön kilpailukyky ja suosio on mahdollisesti aiempaa parempi, koska kustannusten nousu kohdistuu pahiten sähkölämmittäjiin.

Sähköstä saa sen verran hyvää hintaa nyt, että kohonneet polttoainekustannukset on tänä vuonna voitu kompensoida sähkötuloilla. Alustavan arvion mukaan sama juttu ensi vuonna. Tilanne parantaa kaukolämmön kilpailukykyä suhteessa muihin lämmitysmuotoihin.

Emme korota kaukolämmön hintaa vuodelle 2023, edellinen hinnankorotus oli vuonna 2015. Tuleville vuosille on merkittäviä kaukolämmön kustannusnousupaineita.

Kaukolämmön tuotantokustannukset nousevat inflaation takia ja lämmön hintaan kohdistuu 10-20 % korotuspaine. Kaukolämpö säilyttää kuitenkin kilpailukyvyn muihin lämmitysmuotoihin verrattuna.

Väliaikaisesti kaukolämmön hintakilpailukyky verrattuna sähköön perustuviin lämmitysmuotoihin paranee. Pidemmällä ajalla kaukolämmön hintavakaus verrattuna sähkön hintavaihteluihin voi tuoda kilpailuetua.

Kilpailukyky akuutissa kriisissä on parantunut maalämpöön verrattuna. Kaukolämmölle ennakoidaan tässä vaiheessa 10 % hinnankorotus vuodenvaihteesta 2022-2023. Monet hybridijärjestelmiin investoineet ovat kytkeneet lämpöpumppujaan pois päältä ja palanneet kaukolämpöön.

Turku Energia vastaa loppuasiakashinnoittelusta, TSE ei kommentoi tähän.

7. Yhtiön tuorein huomattava investointi lämmöntuotantoon? Mikä muuttui tuotannossa?

Kaukolämpöakkuinvestointi vuodelta 2015, jolla mahdollistettiin yhden voimalaitoskattilan ajaminen keväällä ja syksyllä kahden voimalaitoskattilan sijaan. Tämä on nostanut tuotannon kokonaishyötysuhdetta. Lisäksi kaukolämpöakku toimii varalaitteena tuotantohäiriötilanteissa.

Tuorein on pellettilaitos, jonka myötä kaasun käyttö väheni.

Kaukolämpöakku, joka auttaa ajoittamaan tuotantoa korkeiden sähkön hintojen tunneille, vähentää sekä öljylämpökeskusten ajoa että toisen voimalaitosyksikön käynnistyskertoja.

Vastapainevoimalaitokseen tehtiin laajamittainen modernisointi vuonna 2020, jolla poistettiin turpeen tekninen riippuvuus, mahdollistettiin kierrätyspolttoaineiden korkeampi käyttöaste sekä varauduttiin kiristyviin ilmastovaatimuksiin. Modernisointi käsitti polttoaineensyöttölaitteiston muutokset, SNCR–järjestelmän, rikinsyöttölaitteiston sekä koko kattilan pohjan uusinnan kuljetin ja seulontalaitteineen.

Uusi biovoimalaitos, joka paransi energiatehokkuutta mm. savukaasujen lämmön talteenoton kautta.

Joensuun Iiksenvaaran voimalaitoksen biokonversio, noin 7 miljoonaa euroa. Biopohjaisten polttoaineiden käyttö mahdollinen 100 %:sti. Investoinnin yhteydessä.

Naistenlahti 3 -biovoimalaitos, joka korvaa Naistenlahti 2 -voimalaitoksen. Naistenlahti 3 teho on noin 20 MW korkeampi, ja siellä voidaan polttaa 100 % puuta, vs. Naistenlahti 2, jossa puun osuus oli noin 40 %. Hyötysuhde ja säädettävyys paranee.

2017 Naantalin voimalaitoksen nelosyksikkö 200 MW KL (hiileltä valtaosin biolle), 2019 savukaasulauhdutin 60 MW KL (energiatehokkuus parani), SRF-investointi 2021-2022 (SRF korvaa edelleen hiiltä).

8. Mikä on seuraava huomattava investointi lämmöntuotannossa? Mikä muuttuu tuotannossa?

Todennäköisesti 20 MW sähkökattila kaukolämmön huippu- ja varakapasiteetin vahvistamiseksi. Tällä kattilalla voidaan tehdä myös peruskuormatuotantoa, mikäli sähkön markkinahinta on otollinen.

Lämpöakku ja sähkökattila, joiden avulla vähennetään kaasun ja öljyn käyttöä.

Ei ole päätöksiä – onneksi ei akuuttia tarvettakaan nyt. Jos veikata pitää, niin jotain hukkalämmön lähdettä hyödyntävä teollisen mittakaavan lämpöpumppu.

Polttoaineen vastaanoton kehittäminen. Voimalaitoksen kiinteän polttoaineen vastaanottoaseman perusparannus ja peräpurkuaseman rakentaminen hätätäyttöä varten.

Sähkökäyttöinen huippukattila, jolla vähennetään öljyn käyttöä.

Iisalmen voimalaitoksen biokonversion muutostyöt, alkaen polttoaineen vastaanoton hankintaketjujen rakentamisesta. Sen jälkeen Pieksämäki, johon lämpöpumppuja priimaamaan omia ja asiakkaiden prosesseja hukkalämpöjen talteen ottamiseksi ja hyödyntämiseksi kaukolämpötoiminnassa. Sähköisyys lisääntyy pidemmällä ajalla, tosin sesonkiluonteisesti. Valmius täyteen biopolttoaineeseen.

Sähkökattila tammikuussa 2023. Edullisen sähkön aikaan sähkökattila korvaa fossiilisia polttoaineita ja erittäin edullisen sähkön aikaan puupolttoaineita.

Hukkalämpö- ja merivesilämpöpumppuinvestointi nelosyksikköön 10 MW (korvaa osaltaan edelleen kivihiiltä) loppusuoralla 2022.

9. Minkälainen tavoite yhtiöllä on hiilineutraaliuden suhteen?

Toteutamme hiilineutraalin energiantuotannon vuoteen 2026 mennessä.

Edelleen tavoittelemme hiilineutraaliutta 2030.

2030

Hiilineutraali lämmöntuotanto viimeistään 2030.

Tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä.

Tavoite että päästöt konsernissa loppuvat 2026, hiilineutraalisuus saavutettaisiin 2030.

89 % vuoden 2015 päästöistä vuoteen 2030 mennessä.

Kivihiilestä eroon 2025, hiilineutraaliuden osalta ei ole täsmällistä tavoitetta.

10. Lyhyet terveiset poliittisille päättäjille.

Lämmön ja sähkön riittävyys on talviaikana perustarve, yhtä tärkeä kuin vesi, ruoka tai turvallisuus.

Ei hätiköityjä ratkaisuja ja jos on tukia, ne on oltava tasapuolisesti kaikille. Sähkömarkkina on kilpailtu markkina ja osittaiset tuet vääristävät sitä. Muistetaan, että energia-alan investoinnit ovat pitkäjänteisiä. Kotimaan puun hankinta käyntiin täydellä volyymillä. Nuorten metsien hoitorästeissä on paljon metsäenergiaa saatavilla.

Energiayhtiöillä on vihreän siirtymän käytännön toteutuksessa valtava urakka edessään. Muutokset tapahtuvat investointien kautta. Pois windfall-verot ja solidaarisuusmaksut ajatuksista. Investointikykyä koetellaan vielä. Kaukolämpöjärjestelmää tarvitaan tulevaisuudenkin lämmöntuotannon asiakkaille jakamista varten.

Pitkäjänteisyyttä ja ennustettavuutta. Suomi on pitkä maa ja tarpeet sekä ratkaisut aina paikallisia. Polttamiseen perustuva tuotanto on edelleen erityisen tärkeää. Yhtiöt kyllä kehittävät ja siirtyvät ei polttamiseen perustuvaan teknologiaan, kun siirtyminen on mahdollista ja voidaan taata korkea toimitusvarmuus asiakkaille.

Nyt on lopultakin aika varmistaa ensiharvennusrästien energiapuupotentiaalin markkinoille saaminen. Lisäksi on varmistettava metsähakkeiden käytön tulevaisuus myös EU-politiikassa.

Itä-Suomen tilanne on haastava. Saimaan kanava on Venäjän rajan takia kiinni, eikä minkäänlaista tuontipolttoainetta tai lähdettä ole käytettävissä. Käytettävissä on täten vain paikallisia tapoja hyödyntää energialähteitä, pääosin siis bioenergiaa. Bioenergian hyväksyttävyyttä ei saa vaarantaa. Sekä huoltovarmuus että mm. työllisyysvaikutukset ovat merkittäviä Itä-Suomelle. Ennen Venäjän tuonnin loppumista työllistimme selvityksen mukaan 490 kotimaista työpaikkaa vuodessa, ja merkittävät rahavirrat talouteen. Rajan sulkeutumisen jälkeen kotimaan merkitys kasvaa, tuloksia saamme vasta ensi vuonna paljonko.

Älkää tuhotko investointiedellytyksiä uusiutuvaan energiaan huonosti harkituilla verotuspäätöksillä.

Kun toimitusvarmuus on kunnossa, on edellytykset myös sille, että energian huolto-varmuus on kunnossa. Kaikkien kotimaisten ja myös tuontifossiilisten energialähteiden hyödyntämisen tulee nykyisessä maailmantilassa olla mahdollisia.