Biokaasusektori lähtee korkein odotuksin kevään eduskuntavaaleihin
Koronaepidemia ja energiakriisi ovat vain vahvistaneet toimialan kasvunäkymiä. Seuraavina vuosina tehtävät päätökset määrittävät, millä aikataululla kasvuloikka otetaan: heti, viiden vuoden päästä vai kiireellä pakon edessä vasta myöhemmin.
Toimintaympäristössä paljon muutoksia
Viimeisen neljän vuoden aikana on laitettu biokaasua koskevat kansalliset säädökset uuteen uskoon. Osa näistä toimenpiteistä on tehty biokaasun tuotannon ja käytön edistämiseksi, mutta osa kuuluu kategorioihin ’välttämätön paha’ ja ’EU-säädösten kansallinen toimeenpano’. Seuravaksi muutama esimerkki suurista kotimaisista säädöshankkeista, jotka ovat työllistäneet biokaasusektoria. Ensin päivitettiin uusiutuvan energian kestävyysvaatimukset koskemaan myös biokaasusta sähköä ja lämpöä tuottavia laitoksia, kun kestävyyslaki tuli voimaan joulukuussa 2020. Biokaasun alkuperätakuulaki tuli voimaan joulukuussa 2021. Biokaasu otettiin mukaan biopolttoaineiden jakeluvelvoitteeseen tammikuussa 2022, ja samalla kertaa liikennebiokaasulle langetettiin valmistevero.
Muutostyön kohteena ovat olleet muun muassa lannoitelainsäädäntö, maatalouden rahoituskehys ja jätelainsäädäntöuudistuksen rippeet. Lisäksi on päivitetty myös kansallisia liikenne- ja ilmastopolitiikkoja, jotka molemmat ovat äärimmäisen tärkeitä keskipitkän ja pitkän aikavälin liiketoimintaedellytysten näkö-kulmasta. Myös investointitukien määrärahoja on veivattu useaan otteeseen. Kaikkien edellä mainittujen toimenpiteiden lisäksi EU-tasolla ollaan työstetty kautta aikojen suurinta ilmastopakettia, ns. 55-valmiuspakettia.
Biokaasun ja biometaanin tuotanto on kasvussa
Miten tehdyt toimenpiteet ovat vaikuttaneet biokaasusektoriin? Edellä esitettyjen säädösmuutosten osalta toimeenpano on osin vielä kesken, ja toimien vaikuttavuutta on vielä vaikea arvioida. Suomen Biokierto ja Biokaasu ry arvioi kuitenkin, että kotimainen biokaasun ja biometaanin tuotanto kasvaa seuraavina vuosina. Uusia laitoksia on rakennusvaiheessa, minkä lisäksi toiminnanharjoittajilla on toteuttamiskelpoisia investointisuunnitelmia iso pino ja kymmeniä investointitukihakemuksia on vetämässä eri hallinnon koneistoissa. Erityisesti biometaanin tuotannon odotetaan kasvavan, mikä on heijastusta liikennesektorin ja teollisuuden kysynnän kasvusta.
Raskaan liikenteen käyttö hyvässä kasvussa
Myös kysyntä on kasvanut. Kaasuajoneuvojen lukumäärät ovat olleet kasvussa, vaikkakin henkilöajoneuvojen osalta kasvu on hidastunut viime aikoina suhteessa aikaisempaan. Raskaiden ajoneuvojen osalta lukumäärät ovat kasvussa. Biokaasu ja biometaani kiinnostavat niin ikään teollisuustoimijoiden ja lämmön tuottajien keskuudessa.
Biokaasun kilpailukyky on parantunut
Vaikka biokaasun hintakilpailukyky suhteessa muihin polttoaineratkaisuihin on nyt parempi kuin aikaisemmin, niin edelleen biokaasulaitosten heikko kannattavuus on haasteena erityisesti investoijien näkökulmasta. Uusien biokaasulaitosten kohdalla rakennuskustannukset ovat nousseet. Energian hintojen nousun vuoksi myös tuotantokustannukset ovat nousseet. Koska kannattavuus on pienestä kiinni, niin pienetkin muutokset energiaverotuksessa, kestävyys- ja alkuperätakuujärjestelmien käyttöönotot ja muut uudet velvoitteet vaikuttavat investointien kannattavuuteen saman tien.
Ravinnekiertokorvausta odotellaan
Edelleen puuttuvat toimivat kannustimet maatalouden sivuvirtojen laitosmaisen käsittelyn kasvattamiseksi, sillä porttimaksupohjainen ansaintalogiikka ei lyö leiville tässä yhteydessä. Tässä puuttuva rengas voisi hyvinkin olla ravinnekiertokorvaus, joka on edelleen valmistelussa maa- ja metsätalousministeriössä. Muutoksia tähän tulee mahdollisesti myös uudistuvan maatalouden rahoituskehyksen kautta (ns. CAP27), kunhan se saadaan voimaan ensi vuoden puolella. Samaan aikaan loppuasiakkaat eivät uskalla sitoa pitkiä ostosopimuksia, sillä energian hintoja ei kukaan osaa eikä uskalla ennustaa. Sama epävarmuus koskee kierrätysravinnevalmisteiden hintoja.
Valmiuspaketti muuttaa toimintaa
Suomen Biokierto ja Biokaasu ry arvioi, että säädöksiä tullaan rukkaamaan myös seuraavina vuosina. Vuosina 2023-2026 tullaan päivittämään kansallisia säädöksiä 55-valmiuspaketin mukaisiksi. Muutoksia on luvassa muun muassa sektoreiden päästövähennysvelvoitteisiin, energiaverotukseen, jakeluinfrastruktuuriin, päästökauppaan, energiainfrastruktuuriin sekä uusiutuvan energian kestävyysvaatimuksiin ja edistämisen keinovalikoimaan. Merkittävä osa näistä koskee biokaasutoimialaa joko suoraan tai välillisesti.
Ensi keväänä käydään energiavaalit
Seuraavaa hallitusohjelmaa silmällä pitäen Suomen biokaasutoimiala toivookin, että kansalliselle biokaasuohjelmalle laaditaan jatko aina vuoteen 2035 asti ja samalla laaditaan biokaasuohjelman toimeenpanosuunnitelma koskien seuraavaa neljää vuotta. Kansallinen biokaasuohjelma on toimialan arvioiden mukaan ollut tehokas keino varmistaa biokaasun ja ravinnekierrätyksen huomioiminen, kun horisontaalisia säädöksiä on valmisteltu ja toimeenpantu eri hallinnonaloilla. Kansallinen biokaasuohjelma sisältää 24 toimenpide-ehdotusta vuosille 2020-2023.
EU:sta lisäpotkua?
Komission REpowerEU-toimenpide-ehdotuksen mukaisesti jäsenmaiden tulisi laatia kansalliset biokaasu- ja biometaanistrategiat, joissa tarjottaisiin reitti tunnistetun kansallisen potentiaalin saavuttamiseksi vuoteen 2030 ja 2050 mennessä. Suomalainen biokaasusektori on jo asettanut tavoitteeksi 4 terawattitunnin vuosituotantotason vuodelle 2030, mistä on hyvä lähteä kurkottelemaan kohti 10 terawattituntia.
Lisää vanhaa ja jotakin uutta ensi kaudelle
Seuraavan eduskunnan olisi erityisen tärkeää panostaa määrätietoisesti biokaasun ja kierrätysravinteiden kysynnän kasvattamiseen. Liikennebiokaasun kohdalla tämä tarkoittaa konkreettisesti kotimaisen biometaanin tuotannon kasvattamista saatavuuden vahvistamiseksi, kattavan jakeluinfran varmistamista, kannus-tavaa verotusta ja riittävää määrää kaasuautoja. Tämän johdosta määrätietoinen fossiilittoman liikenteen tiekartan toimeenpano on tärkeää myös jatkossa. Kierrätysravinteiden osalta on tarpeen nostaa lannoitevalmisteiden jalostusastetta, lisätä valmisteiden saatavuutta valtakunnallisesti sekä parantaa valmisteiden käytettävyyttä ja laatua. Lisäksi tulee ottaa tarvittaessa käyttöön lisätoimet kysynnän kasvattamiseksi. Seuraavat vuodet tulevat varmasti pitämään biokiertoalan toimijat kiireisinä. Yhteistyön tekeminen on jatkossa entistä tärkeämpää.
