Biopolttoaineiden tuotanto kasvaa

Kasvavaa kysyntää tyydyttämään on tulossa aiempaa selvästi enemmän biopolttoaineiden tuotantoa. Kasvua tapahtuu ennen kaikkea rajattomasti sekoitettavissa drop-in-biopolttoaineissa, jotka tehdään muun muassa jätteistä ja sivuvirroista.  

Nopeaa globaalia kasvua 

Globaalisti uutta tuotantokapasiteettia on tulossa eniten Pohjois-Amerikkaan vuoteen 2030 mennessä. Viime vuonna tuotettiin jo 9 miljoonaa tonnia vapaasti sekoitetavia drop-in-polttoaineita, mutta tuotantokapasiteetin ennakoidaan voivan nousta 2025 mennessä jopa 36 Mtoe:iin (miljoonaan öljyekvivalenttitonniin) ja 44 Mtoe:iin vuonna 2030. Polttoaineiden tuotannossa käytetään tietenkin myös raaka-aineita, joita ei voi käyttää Euroopan markkinoita varten. 

Suomalaiset yhtiöt vahvoilla 

Eurooppaa kiinnostaa ennen kaikkea direktiivein hyväksymät raaka-aineet. Suomalaisten ja ruotsalaisten toimijoiden investoinnit ja investointisuunnitelmat käsittävät yleensä Euroopassa käytettäviä raaka-aineita. Tärkeimmät investoinnit ovat Nesteen ja UPM:n suunnitelmat Rotterdamissa ja Ruotsissa muun muassa St1:n investoinnit. Suomessakin valmistuu tänä vuonna Fintoilin tehdas Kotkaan. Kehittyneiden biopolttoaineiden eli tiettyjen jätepolttoaineiden kapasiteetti noussee globaalisti kuuteen miljoonaan tonniin 2025, siis jo kolmen vuoden päästä. Selvästi nouseva trendi on yhteisprosessointi, missä fossiiliseen raakaöljyyn sekoitetaan biokomponentti ja saadaan siten valmis lopputuote, joka pitää sisällään tietyn bio-osuuden. 

Lentoliikenteen ainoa ratkaisu 

Lentoliikenteen päästöjen vähentämisen keinot ovat vähissä, eikä muita keinoja kuin biopolttoaineet ole näköpiirissä todellisena vaihtoehtona lähivuosina. Lainsäädännöllä luodaan 2,4 Mtoe:n markkinat kestäville lentoliiketeen biopolttoaineille ja tehtaita on jo käynnistymässä vastaamaan tähän kysyntään. Tärkein niistä lienee Nesteen uusi tehdas Singaporessa. Raaka-ainepohja on pitkälti sama kuin tieliikenteen biopolttoaineissa. 

Meriliikenteen päästöihin useita keinoja 

Biopolttoaineet ovat myös varteen otettava tekijä meriliikenteen päästöjen vähentämisessä, vaikka jakeluvelvoitetta ei olekaan käytössä, vaan tulevassa lainsäädännössä keskitytään päästöjen vähentämisvelvoitteeseen ja päästökauppaan. Päästöjen vähentämisen toteutustapa jää meriliikenteen omaan harkintaan. 

Sähköiset polttoaineet yleistyvät 

Sähköiset polttoaineet tulevat kuvaan mukaan mentäessä kohti vuotta 2030 suurin piirtein samoilla ehdoilla kuin biopolttoaineet, mutta lentoliikenteessä jopa erillistavoitteilla. Vetytalouden kovat tavoitteet antavat lisäuskoa tähän kehitykseen.  

Raaka-aineketjun hallinta on A ja O 

Ukrainan sota vaikuttaa tietysti hyvin moneen asiaan myös biopolttoainemarkkinoilla, ennen kaikkea raaka-ainehuoltoon oli kyseessä mitkä lopputuotteet tahansa. Raaka-aineketjun hallinta on tuottajan kannalta tärkeä menestystekijä.  

Päästöjen vähentämistä lykätty tulevaisuuteen 

Jakeluvelvoitetta on Suomessa alennettu polttoainehintojen alentamiseksi, mutta asia tulee bumerangina takaisin seuraavina vuosina. Samanlaista kehitystä on ollut myös muutamassa muussa valtiossa, mutta lasku tulee väistämättä myöhemmin maksettavaksi, ehkä jopa korkoineen. 

Diesel tärkein Euroopassa 

Euroopassa käytettiin 2020 biopolttoaineita ja biokaasua liikenteessä yhteensä 16 Mtoe. Tästä suurin osa (80 %) oli dieseliä, ennen kaikkea ensimmäisen sukupolven dieseliä. Bioetanolia ja -bensaa käytettiin yhteensä vajaat 4 Mt ja biokaasua kokonaisuuteen nähden vähän. 

Kokoonsa nähden isot pohjoismaat 

Suurimmissa maissa käytetään biopolttoaineita eniten. Saksassa käytetään, yhteensä 3,3 Mtoe kun taas kokoonsa nähden eniten käytetään Ruotsissa, yli 1,7 Mt. Suomi oli määrällisesti yllättävän kaukana perässä, n. 0,4 Mtoe. Bio-osuus oli Ruotsissa jo 23,3 %. 

Liikenteen päästöt Pohjoismaiden erityispiirteenä 

Kysyntää lisää eri maiden kunnianhimoiset tavoitteet vähentää päästöjä taakanjakosektorilla, johon kuuluu tärkeimpänä liikenteen lisäksi talokohtainen lämmitys. Pohjoismaissa ei käytetä maakaasua yksittäisten talojen talokohtaiseen lämmitykseen ja Ruotsissa, missä ei ole öljylämmitystä enää kuin marginaalisesti, on selvästi kunnianhimoisimmat liikenteen päästövähennystavoitteet vuoteen 2030. Kun tieliikenteen päästöjä halutaan vähentää 70 % se johtaa korkeisiin biopolttoaineosuuksiin.  

Päästöjen vähentämistä eri resepteillä 

Biopolttoaineiden lisäkäytön kunnianhimoa on joka maassa ja sen takana on RED II -velvoitteet. Eri maissa on eri tavat toteuttaa biopolttoaineiden käyttöä. Suomen kaltaista jakeluvelvoitetta, joka perustuu sekoitevelvoiteprosenttiin energiasisältöön nähden, on esimerkiksi Italiassa ja Ranskassa. Norjassa on volyymipohjainen järjestelmä. Ruotsissa on absoluuttiseen päästöjen vähentämisvelvoitteeseen perustuva järjestelmä kuten Saksassakin. Tämä palkitsee erityisesti tuotteita, jotka vähentävät minimiä enemmän päästöjä. RED III, josta on odotettavissa päätöksiä lähimmän vuoden aikana, voi jonkin verran sekoittaa tilannetta ja markkinoita.