Näin aurinkovoimahanke suonpohjalle voi edetä
Liikkeelle lähdetään esiselvityksellä alueen aurinkovoimapotentiaalista eli mm. säteilyn määrästä sekä verkkoliityntämahdollisuuksista, alustavasti luonto- ja ympäristöasioista sekä alueen rakennettavuudesta, johon liittyy mm. pohjamaan rakeisuus ja happamuus sekä topografia.
Onko edellytykset olemassa?
Jos tällainen esiselvitys fyysisistä edellytyksistä näyttää vihreää valoa, niin voidaan edetä neuvotteluihin maanhallinnasta maanomistajien kanssa ja alueiden vuokraamisesta aurinkovoimahankkeen tarpeisiin ennen kuin päästään varsinaiseen suunnitteluun ja lupien hakuun lähinnä maankäyttö- ja rakentamislain pohjalta. Vasta tässä vaiheessa tehdään kattavammat ympäristö- ja vaikutusselvitykset sekä tarkempi suunnitelma voimalan toteutuksesta.
Luvitusprosessi voi olla hidas
Aikaa kuluu vähintään vuosi ideasta luvitusvalmiuteen, mutta mahdollisia hidasteita voi tulla esimerkiksi kaavoituksessa. Mitä suurempi ja eri tuotantomuotoja yhdistelevämpi hanke, sitä enemmän aikaa usein kuluu tekniseen suunnitteluun ja ympäristövaikutusten selvittämiseen. Esimerkiksi Karstulan Kaijansuon tuuli- ja aurinkovoimaa yhdistävässä hankkeessa lopullinen aluerajaus, tuuli- ja aurinkovoimaloiden sijoittelu sekä lukumäärä ja sähköverkkoon liittämiseen tarvittava reittiyhteys tarkentuvat kaavaprosessin aikana. Vasta tämän jälkeen päästään hakemaan rakennuslupia ja rakentamaan aikaisintaan parin vuoden kuluttua.
Suonpohjat ovat kiinnostaneet aurinkovoimakehittäjiä jo pidempään ainakin seuraavista syistä:
1. Alueet ovat laajoja ja tasaisia, varjottomia, usein vähäkivisiä ja syrjäisiä.
2. Alueella on ollut ympäristölupa ja se on kaavassa ollut varattuna turvetuotantoon.
3. Alueelle on kantava tiestö ja useimmiten sähkölinja, joka voi auttaa rakentamisvaiheessa, mutta joka on rakennettava reilusti vahvemmaksi aurinkovoimalan tuottaman tehon saamiseksi valtakunnan verkkoon.
4. Synergiat tuulivoimarakentamisen kanssa – ”multivoimatuotanto”.
5. Aurinkovoimakehittäminen entiselle turvetuotantoalueelle ei vähennä ruoan tuotannolle tärkeää peltopinta-alaa eikä metsämaata ja biodiversiteettiä verrattuna tilanteeseen, jossa paneelikenttää varteen raivattaisiin maa- ja metsätalouden maata.
6. Joissakin tapauksissa alueen orsivesipintaa voidaan nostaa, mikä estää tai hidastaa jäännösturpeen hajoamista, vaikka yleensä suonpohjan vesitaloudesta täytyy edelleen pitää huolta ainakin kevättulvien ja sateiden aikana, etteivät liitännät tai invertterit joudu veden varaan.
7. Osa hankekehittäjistä katsoo myös paneelikentän rakentamisen jälkeen vakiintuvan suokasvillisuuden voivan jopa parantaa aurinkovoimalan tuottoa ja vähentää muutoin varjostavan kasvillisuuden poiston tarvetta.
8. Erilaiset maankäytön hybridiratkaisut ovat mahdollisia ja tarjoavat alueesta ja tarpeista riippuen työtilaisuuksia, voivat hyödyttää viljelyä tai karjanhoitoa, luonnon monimuotoisuutta tai jopa sitoa ja varastoida hiiltä kasvillisuuteen tai turpeeseen.
9. Alue voisi tulevaisuudessa tietyin ehdoin ja edellytyksin säilyä edelleen kosteikkona eikä maankäyttöluokan muutosta rakennetuksi tai maatalouden maaksi tapahtuisi, mistä voi tulevaisuuden EU-sääntelyssä olla etua.
