Energiaosuuskunnan hakelämpölaitos Itävallassa 

Itävallassa Rohraun kylän aluelämpölaitos on yksi alueellisen energiaosuuskunnan (Bioenergie NÖ) alaisuudessa toimivista uusiutuvan energian kohteista. Alueellisessa osuuskunnassa on 400 jäsentä, jotka ovat pääasiassa viljelijöitä ja metsänomistajia. Paikallisen osuuskunnan hoidossa on 70 uusiutuvan energian kohdetta, koko Ala-Itävallassa kohteita on noin 800 ja koko Itävallassa 2 200.  

Hake paikallisista metsistä 

Jäsenet vastaavat paikallisesti hakkeen toimituksesta laitokselle. Rohraun laitokseen hake ostetaan alueen metsistä ja lämpö myydään asiakkaille aivan samaan tapaan kuin Suomessakin toimitaan. Lämmityskonsepti on toteutettu samalla tapaa kaikissa kohteissa, jotka sijaitsevat eri puolilla Itävaltaa.  

Tavoitteena parempi hinta 

Osuuskunta ei itse tavoittele maksimaalista tuottoa, vaan tavoitteena on, että hakkeelle saataisiin mahdollisimman hyvä hinta paikallisesti. Tarkoituksena on, että hinta on parempi kuin myytäessä hake suoraan markkinoille. 

Kokonaisvaltainen palvelu asiakkaalle 

Käytännön toimet hoidetaan kohteissa paikallisesti ja osuuskunta vastaan paperitöistä kuten laskutuksesta ja kirjanpidosta saaden siitä korvauksen. Rohraun lämpölaitoksen kohdalla osuuskunta omistaa kattilalaitoksen lisäksi myös lämpöverkon sekä kiinteistöissä olevat lämmönsiirrinpaketit.  

Kohteita etsitään lisää 

Osuuskunta etsii koko ajan uusia kohteita, kertovat alueen uusiutuvan energian edistämisorganisaatio AGAR PLUSin projektipäällikkö ja konsultti Josef Petschko ja Hannes Raser, joka on yksi energiaosuuskunnan jäsenistä ja laitoksen toiminnasta vastaavista. Jos mahdollisessa uudessa kohteessa herää kiinnostus asiaan, tehdään laskelmat ja sen pohjalta tarjous asiakkaalle. Jo ennen Ukrainan sotaa kohonneesta maakaasun hinnasta johtuen tarjous on johtanut aiempaa useammin myös toteutukseen. Uudeksi kilpailijaksi on yhä useammin tullut myös lämpöpumppuratkaisu.  

Pieni laitos ja lyhyt lämmönjakoverkko 

Lämpölaitoksen kattila on Hargassner-merkkinen ja teholtaan 200 kW. Hakkeen syöttö kattilaan tapahtuu jousipurkain-ruuvi-yhdistelmällä. Järjestelmä on kahdella 2 m³ varaajalla, jolloin kattilaa voidaan ajaa kesäaikaankin optimaalisella teholla ja sammuttaa kunnes varaajien lämpötilan laskettua kattila sytyttää itsensä uudelleen. Paisuntasäiliön sijasta järjestelmä on varustettu paineenpitopumpulla ja verkon pumppaus kahdella vuorokäyttöisellä pumpulla.  

Itävallassa on tyypillistä, että laitokset ovat pieniä ja lämmönjakoverkot lyhyitä. Rohraun laitoksen lämmönjakoverkon pituus on ainoastaan noin 250 m. Se on toteutettu muovikanaalilla, mutta muissa kohteista korkeammasta lämpötilavaatimuksesta johtuen on käytössä myös teräsputkiverkkoja.  

Kohteessa ei ole varakattilaa, vaan samaan kattilaan kytketään tarvittaessa öljypoltin. Isomman vian sattuessa kohdalle, paikalle tuodaan osuuskunnan omistama ”mobiilikattila”, jota varten kattilahuoneessa on valmius pikaliittämistä varten. Lämmitettäviä rakennuksia ovat muun muassa viereinen paloasema, kirkko, pappila, koulu, yksi asuintalo ja kunnanvirasto. 

Maksu hakkeen energiasisällön perusteella 

Kattila on tulilla syyskuusta toukokuuhun ja vuosittainen myyty energiamäärä on ollut 280–300 MWh. Haketta toimittavat osakkaat saavat tilityksensä hakkeen energiasisällön mukaan. Hakkeen kosteus mitataan sauvamittarilla, jonka avulla määritetään hakkeelle karkeasti energiasisältö. Määrityksen oikeellisuutta valvotaan jälkikäteen tarkkailemalla kustakin toimituserästä saatavaa energiasisältöä laitoksen energiamittarista.  

Hakelämmitys valitaan aluetalouden parantamiseksi 

Liittymiskustannuksen noin 100 m² asuintalolle Petschko ja Raser kertoivat olevan 10 000 € luokkaa. Liittymiseen saa tukea aluehallinnolta ja valtiolta yhteensä noin 50 %. Lämmön veroton hinta asiakkaalle on noin 90 €/MWh. Joissakin muissa osuuskunnan kohteissa on käytössä myös kuukausittainen perusmaksu, mutta tässä kohteessa sitä ei ole. Energian hinta on nykyään sidottu Ala-Itävallassa käyttöön otettuun omaan maatalouden energiaindeksiin aiemman neljän eri indeksisidonnaisuuden sijasta.  

Asiakkaat ovat olleet valmiita maksamaan hakelämmöstä enemmän kuin öljy- ja kaasulämmöstä, mikä on mahdollistanut pienien kohteiden kannattavuuden. Perusteena hakelämmityksen valitsemiselle on aluetalous ja fossiilisesta energiasta luopuminen. Lämmöntoimittaja vastaa kiinteistöjen lämmönjakokeskusten toiminnasta ja sillä on myös mahdollisuus kiinteistökohtaisesti etänä muuttaa muun muassa kohteen lämpökäyrää.  

Itävallassa pienemmät yksiköt on koettu kustannustehokkaimmaksi ratkaisuksi kuin laajemmalla verkolla varustetut alueelliset lämpöverkot. Tämä johtunee ehkä osittain keskieurooppalaisesta kattilatekniikasta, jossa pienempienkin yksiköiden automaatio ja käytön helppous vastaa isompien yksiköiden tasoa, jolloin kohteet eivät työllistä liikaa toimitettavaan energiamäärään verrattuna.