Sähkö, lämpö ja polttoaine omasta takaa 

Energiaomavaraisella maatilalla Itävallassa puristetaan auringonkukista öljyä traktoreiden ja lava-auton polttoaineeksi. Maatilan isäntä Wolfgang Löser kertoo, että tilan viljelypinta-ala on 60 hehtaaria, josta auringonkukkaa viljellään 8–10 hehtaarilla. Tulevaisuudessa Löser aikoo vähentää auringonkukan viljelyä, koska polttoaineen tarve on vähentynyt aiemmin kasviöljyä käyttäneen henkilöauton vaihduttua täyssähköautoon.  

Auringonkukan siemensato on Löserin maatilalla noin 3 000 kg hehtaarilla. Tonnista siementä saadaan suunnilleen 300 kg öljyä. Puristamisesta syntyvä mäskin Löser myy muun muassa sikatiloille sekä metsästäjille riistan ruokintaan noin 300 € tonnihinnalla. Teknisesti rapsiöljy vastaisi auringonkukkaöljyä ominaisuuksiltaan, mutta alueen vähäsateisuuden vuoksi Löser viljelee auringonkukkaa. 

Öljy käyttöön ilman lisäkäsittelyä 

Siementen varastosiilossa on pohjapuhallin, jolla siemeniä ei varsinaisesti kuivata, vaan ainoastaan varastoinnin aluksi tuuletetaan lämpiämisreaktion estämiseksi.  Öljypuristimella saadaan puristettua noin 600 kg siemeniä vuorokaudessa, josta öljyä tulee noin 220 litraa. Puristimesta öljy valutetaan altaaseen, jossa sakan annetaan rauhassa laskeutua pohjalle. Laskeutumisen jälkeen käyttö-öljy otetaan altaan pinnalta ilman erillistä siivilöintiä suoraan käyttöön. Öljyä ei myöskään esteröidä, vaikka se olisi pidempäänkin puristettuna. 

Kasviöljyn käyttö verovapaata 

Tilan koneissa ja autoissa on käytetty polttoaineena auringonkukkaöljyä jo 20 vuoden ajan. Tilan uusimpaan vuoden 2010 mallia olevaan Steyr-traktoriin, on ostettaessa tehty moottorin ohjausboksiin päivitys, joka mahdollistaa kasviöljyn käytön. Tällä hetkellä päivityksen teko maksaa Itävallassa 3000–4000 €.  

Itävallassa kasviöljyn käyttö omissa koneissa on verotonta päinvastoin kuin Suomessa. Löser kertoo, että moottorin hyötysuhde on auringonkukkaöljyllä parempi kuin polttoöljyllä. Auringonkukkaöljyn pakkasenkestävyys on -15 – -18 °C, jonka jälkeen se alkaa jähmettyä. Alueella on kuitenkin erittäin harvoin näin kylmä, joten pakkasrajalla ei ole käytännössä merkitystä.  

Auringosta sähköä ja lämpöä 

Aurinkojärjestelmien hinnat ovat laskeneet parissa kymmenessä vuodessa rajusti myös Itävallassa. Löserin ensimmäinen noin 20 vuotta sitten hankittu teholtaan 5 kWp aurinkojärjestelmä oli ostohinnaltaan lähes yhtä kallis kuin kaksi vuotta sitten ostettu 35 kWp:n järjestelmä. Kokonaisuudessaan tilalla on tällä hetkellä kattoasennettuja aurinkopaneeleita 40 kWp ja keräimiä 3 kW. Keräimistä lämpöä varastoidaan 3 000 litran vesivaraajaan. Aurinkoenergian lisäksi sähköä tuotetaan myös tuulivoimaloilla, joihin Löserillä on osuuksia. 

Suunnitteilla laajennus akkuvarastolle 

Aurinkopaneelien tuottama sähkö varastoidaan Nissanin ja Eatonin kierrätysakuista itse kasattuun 53 kWh:n sähkövarastoon. Lähiaikoina tilalle on tarkoitus hankkia akkuja vielä lisää 23 kWh:n verran. Akuston ja virrankäytön ohjausta hoitavat Victronin invertteri-laturit, joita on kaksi kappaletta per vaihe. Järjestelmästä on saatavissa jatkuvana tehona ulos noin 30 kW:n teho ja hetkellisenä tehona jopa 60 kW.  

Lähes kaikki sähkö omaan käyttöön 

Järjestelmästä toimitetaan sähköä oman käytön lisäksi myös lähistöllä sijaitsevaan Löserin pojan perheen asuntoon. Paneeleista saadaan hyvinä päivinä 200 kWh energiaa, josta osa menee suoraan käyttösähköksi, osa varastoidaan akustoon tai vastuksien avulla vesivaraajaan.  

Mahdollinen ylijäämä myydään luonnollisesti verkkoon, mutta akuston hankkimisen jälkeen se on ollut harvinaista. Myydystä sähköstä tila saa 13 vuotta sitten tehdyn sopimuksen mukaisesti 7,2 senttiä kWh. Vertailuksi ostosähkön hinta siirtomaksuineen ja veroineen on noin 20 senttiä kWh. Kokonaisuuden kannattavuutta verrattuna vastaavaan toteutukseen Suomessa parantaa Itävallan ostosähkön toistaiseksi Suomea korkeampi kokonaishinta sekä kiinteä suhteellisen hyvä myyntihinta. 

Invertterit ja akusto sijaitsevat tilan ulkorakennuksen kellarissa, jossa on myös Löserin pojan itse kasaama laitteistokokonaisuus, joka louhii bitcoineja uusiutuvalla sähköllä.  

Talvisin lämpö hakkeella 

Tilalla on luonnollisesti myös hakelämmityslaitteisto tuettuna vanhalla klapikattilalla talven paisteettomia aikoja varten. Lisäksi varaenergianlähteenä on lämmön talteenotolla varustettu kasviöljyllä toimiva 21 kW:n aggregaatti, jonka käyttö on jäänyt vähäiseksi akuston hankkimisen jälkeen.