Pariisin ilmastosopimus 10 vuotta – maailma on muuttunut rajusti
Pariisin ilmastosopimus täytti kymmenen vuotta 12.12.2025. Olin tekemässä sopimusta suomalaisena neuvottelijana, joten päivällä oli minulle henkilökohtainen ulottuvuus. Sopimusta juhlittiin aikoinaan ensin salissa ja sen jälkeen Suomen delegaation illallisella hotellissa väsyneenä, mutta samalla euforian vallassa. Tuntui, että oli kollektiivisesti onnistuttu ja maailma näytti sopimuksen myötä paljon paremmalta. Maailman maat olivat todella vaikeista ja monimutkaisista neuvotteluista huolimatta pystyneet sopimaan yhteisen ongelman hoitamisesta – ja lähes kaikki olivat mukana.
Vuoden 2015 jälkeen maailmassa tapahtunut muutos on niin raju, ettei sitä voinut kuvitella. Onneksi kärjistynyt geopolitiikka ei ole koko kuva, vaan paljon positiivista kehitystä on tapahtunut ja myös sopimuksen toimeenpanon säännöistä on YK:ssa onnistuttu sopimaan. Pariisin sopimuksen saavutuksia ja tulevaisuutta onkin jo ehditty arvioida mm. ympäristöministeriön ja Teknologiateollisuuden järjestämässä tilaisuudessa.
Tiesimme toki jo sopimuksen syntymäpäivänä, että sen tavoitteet olivat huomattavan kunnianhimoiset verrattuna todellisiin tapahtumiin ainakaan politiikassa. Sopimuksen rakenne oli erilainen kuin mihin oli totuttu eikä se sisältänyt sitovia päästövähennystavoitteita tai niihin liittyviä sanktioita, kuten vaikkapa onnistuneesti otsonikerrosta tuhoavia kaasuja vähentänyt Montrealin pöytäkirja. Olin myös kiertänyt mm. esittelemässä kansainvälisen energiajärjestön IEA:n tuolloista arviota, että puhtaan energian investointien tulisi moninkertaistua ns. 450 ppm skenaarion saavuttamiseksi. Puhtaan energian investoinnit ovatkin kasvaneet, mutta eivät ihan toivotussa laajuudessa:
Kuva: Globaalit energiainvestoinnit 2015 – 2025. Lähde: IEA 2025
EU:n sisällä oli Pariisin sopimuksen jälkeen neuvottelijoiden piirissä toiveikkuutta siitä, että nyt oli astuttu sellaisen viivan yli, jonka jälkeen neuvotteluja voitaisiin käydä aiempaa rakentavammassa hengessä. Tässä jouduttiin pettymään. On jouduttu yhä uudelleen palaamaan samoihin ristiriitoihin, jotka olivat pöydällä jo ennen Pariisin sopimusta, kuten palomuuriin kehittyneiden ja kehittyvien maiden välillä.
10-vuotiaana Pariisin sopimus on vaikeimmassa hetkessään. Maailmanpolitiikassa tähdet ovat kovin eri asennossa kuin 2015, ja Belémin kokouksen tulokset marraskuussa olivat heikkoja. Marraskuussa 2015 ilmakehän hiilidioksidipitoisuus oli 401 ppm. Nyt marraskuussa se oli n. 426 ppm. EU on juuri päättänyt merkittävästi kiihdyttää ilmastotoimia 2030-luvulla. Myös loput 94 % maailman päästöistä tarvittaisiin mukaan ja 94 maata on EU:n lisäksi jotain uutta esittänyt. Yhdysvallat pakoilee todellisuutta. Kiina esitti päästövähennystavoitteen, joka ei vähennä päästöjä lisää. Venäjä esitti päästövähennystavoitteen, joka voi lisätä päästöjä. Intia, Argentiina, Iran ja Saudi-Arabia sekä 71 muuta maata eivät ole esittäneet lainkaan uusia päästövähennystoimia.
Kirjoittaja on Bioenergia ry:n toimitusjohtaja.
