Monimutkaisuus hidasteena kompensaatiomarkkinoilla
Perusajatuksena nykyisissä vapaaehtoisissa kompensaatiomarkkinoissa on valtion linjaamien ilmastotavoitteiden ja niiden seurausten ylimenevien hillintätulosten toteuttaminen eli pyritään kasvattamaan kunnianhimoa kirittää ilmastonmuutoksen hillintää. Todellisuudessa viherpesuväitteitä ja oikeaa suhmurointiakin markkinoilla on esiintynyt, mutta kehittyvä lainsäädäntö ja säännöt pyrkivät taklaamaan tehokkaammin tätä harmaata aluetta.
Lainsäädäntö kehitysvaiheessa
Kompensaatiomarkkinoiden kansainvälinen lainsäädäntö Pariisin sopimuksen Artikla 6:sen mukaan on vielä kehitysvaiheessa. Säännöistä päätettiin Glasgow’n ilmastokokouksesta COP26:ssa vuonna 2021, mutta yritysten Suomessakin tuottamien kompensaatioiden rooliin jäi paljon kysymyksiä. COP27 ilmastokokouksessa Sharm el Sheikhissä ei saatu odotettuja vastauksia. Vaikka ratkaisujen tekeminen päätettiin jättää seuraavaan kokoukseen, käytiin hiilenpoistoista kuitenkin perusteellista keskustelua. COP27:ssa saatiin esimerkiksi hieman selkeyttä kaksoislaskentaan (WWF Uutiset, Bernt Nordman, 21.11.2022).
Yhteisön lainsäädännön vuoksi tilanne EU:ssa on tällä hetkellä edelleen sellainen, ettei kompensaatiomarkkinoiden yksiköillä (carbon credit) ole selkeää roolia ilmastotavoitteiden (nationally determined contribution = NDC) tukemisessa. Toisin sanoen: näyttää siltä, että vapaaehtoiset kompensaatiomarkkinat saavat kehittyä itsenäisesti ja markkinaehtoisesti.
Kompensaatiomarkkinat Suomessa
Yritysten omaehtoiset kompensaatiomarkkinat eivät Suomessa ole kovin suuret. 1.12.2022 Hiilensidonta ry julkisti ilmeisesti maailman ensimmäisen kansallisen tilastoinnin kompensaatiomarkkinoista yhteistyössä PTT:n kanssa (ajalta 1.1.-30.6.2022). Tilastoa varten kysyttiin tietoja 22 yritykseltä, joista keskihinnan ilmoitti 6 yritystä. Vastaus saatiin kaikkiaan 11 yritykseltä.
Puolen vuoden keräilyjaksolta tietonsa ilmoittaneiden yritysten keskihinta myydyille yksiköille (tCO2e) oli 10,64 €, myytyjä yksiköitä oli 25 400 kpl, ja tuotettuja yksiköitä oli 41 312 kpl. Näin ollen alkuvuoden aikana yksiköitä oli myyty alle 300 000 € arvosta. Tämän voi suhteuttaa esimerkiksi YK:n puhtaan kehityksen mekanismiin, CDM:ään (velvoitemarkkinoilla), joka 2000-luvulla tuotti maailmanlaajuisesti kaikkiaan n. 2 200 – 2 500 miljoonaa kpl yksiköitä.
Globaalit markkinat kasvavat
Maailmalla puolestaan vapaaehtoisten kompensaatioiden markkinat ovat kasvaneet jo 2 miljardiin dollariin (1,87 miljardia €) vuoden 2022 aikana (Ecosystem Marketplace, 3.8.2022). Vuonna 2020 samainen tilasto listasi 520 miljoonan dollarin markkinat (487 M€), joten markkinat ovat nelinkertaistuneet kahdessa vuodessa. Ecosystem Marketplacen tilastossa on listattu yli 170 erilaista projektityyppiä myydyille yksiköille ja kauppaa on käyty melkein 100 maassa.
Biohiilen rooli kompensaatiomarkkinoilla
EU:n taakanjako- tai maankäyttösektorin (LULUCF) ilmastotavoitteissa biohiili ei ole toistaiseksi juurikaan esillä. Toimijan näkökulmasta katsottuna biohiilen ilmastonmuutoksen hillintätuloksista on mahdollista saada tuloa vain vapaaehtoisilta kompensaatiomarkkinoilta. Tällä hetkellä biohiilitoimijat ovat ainakin jollain tasolla riippuvaisia kompensaatiomarkkinoilta tulevista tuloista. Kaikki toimijat eivät ole kuitenkaan myyneet kompensaatiomarkkinoiden yksiköitä biohiilen mukana.
Tällä hetkellä ja tulevaisuudessa markkinoilla voi olla tarjolla myös sellaista biohiiltä, josta yksiköt on myyty toisaalle. Esim. Euroopan biohiilisertifikaatilla, EBC:llä on biohiilelle tällainen ”hiilinielu”-sertifikaatti; C-sink -sertifikaatti, missä yksiköiden myynti erikseen on mahdollista. C-sink -sertifikaatissa biohiilipakettiin pitää laittaa yksiköiden myynnin jälkeen tarra, joka kertoo, että vapaaehtoisten kompensaatiomarkkinoiden yksiköt on jo myyty tuotteesta. Yleensä kompensaatiomarkkinoilla pyritään käyttämään lohkoketjuinformaation (blockchain) sisältämää QR-koodia, jotta tiedetään, milloin yksiköt on myyty ja milloin ne ovat mukana tuotteessa.
Hyvä esimerkki onnistuneesta kaupankäynnistä vapaaehtoisilla kompensaatiomarkkinoilla saatiin, kun biohiilialan pioneeri, tamperelainen Carbofex Oy teki vuonna 2022 Shopifyn kanssa erityisen suuren sopimuksen hiilenpoistoista. Eli Carbofex myi käytännössä etukäteen biohiiliinsä liittyvät hiiliyksiköt Shopifylle. Kaikilla toimijoilla ei kuitenkaan ole mahdollisuutta tällaiseen.
Selkeyttä väittämien asettamiseen
Konsulttiyritys Gaia on julkaisemassa 1.2.2023 ohjeistusta kompensaatiomarkkinoiden väittämistä kuluttajamarkkinoita varten. Ohjeistuksessa on todennäköisesti tulossa kaksi väittämää kompensaatiomarkkinoille: kumoutumisväittämä ja ilmastotekoväittämä.
Kumoutumisväittämä tulisi tarkoittamaan päästöjen kumoutumista, jossa ostamalla kompensaatiomarkkinoilta yksiköitä kumottaisiin päästöjen vaikutus yksiköillä. Ilmastotekoväittämä tulisi puolestaan tarkoittamaan yksiköiden ostamista kompensaatiomarkkinoilta siten, että niillä tuetaan kansallisia ilmastotavoitteita. Käytännössä väittämien käyttö on kuitenkin vielä epäselvää.
Hiilenpoistojen sertifiointimekanismi
Hiilenpoistojen sertifiointimekanismi (CRCM = Carbon Removal Certification Mechanism) tuo odotuksia selkenevästä näkymästä Euroopassa. Euroopan komissio antoi asetusehdotuksensa CRCM:stä 30.11.2022 (ks. myös Bioenergia ry tiedote 1.12.2022 aiheesta). Hiilenpoistoille on ehdotuksessa annettu kolme kategoriaa: pysyvät hiilenpoistot, hiiliviljely (carbon farming) sekä hiilivarastotuotteet. Jossain määrin jäi kuitenkin epäselväksi se, minkä kategorian alle biohiili kuuluu. Tämän epäselvyyden seurauksena komissiolta on tullut viestiä mahdollisen biohiileen keskittyvän työryhmän perustamiseksi. Mikäli näin tapahtuu, on biohiilen rooli tulevaisuudessa toivon mukaan selkeämpi.
Vielä lopuksi on syytä myös mainita, että YM:n ja MMM:n teettämän selvityksen mukaan biohiileen ja BECCS:iin ei liity kaksoislaskennan haastetta, joten nämä voisivat toimia myös velvoitemarkkinoilla (compliance markets) ilman suurempia ongelmia.
Kirjoittaja on ollut vuonna 2022 Bioenergia ry:n hiilensidontaharjoittelijana, ja hän on todella innostunut biohiilen mahdollisuuksista.
Kirjoitus on julkaistu myös Bioenergia ry:n blogissa.
