Biohiili

Pajusta biohiiltä

Puuhakkeen voi jatkojalostaa korkeampaan hinta- ja laatuluokkaan biohiileksi. Carbons Finlandin Markku Suutari näkee pajunviljelyssä ja sen jatkojalostamisessa mahdollisuuksia energiayrittäjille, joilta löytyy entuudestaan tarvittavat koneet viljelyyn ja asiakas tuotannosta ylijäävälle lämmölle. Pajua viljelemällä sidotaan myös hiiltä maaperään.

12/2021

Kuvat - Carbons Finland

Kuka olet ja mitä teet?  

Olen Markku Suutari, Carbons Finland Oy:n omistaja ja yrittäjä. CarbonsFi jalostaa biohiiliä eri käyttöalueille, erityisesti teemoissa parempi kasvu ja puhtaammat vedet. 

Mitä on biohiili ja mitä etuja sillä on?  

Biohiili valmistetaan kuivatislaamalla eli pyrolyysissä. Puupohjaista hiiltä tuotettaessa puuta kuumennetaan yli 420 °C lämpötilaan. Prosessissa puusta irtoaa nesteet eli tisleet kuten etikkahappo ja tervat. Samalla prosessi tuottaa lämpöä yli oman tarpeen. Lopputuloksena saadaan pysyvää, maassa lahoamatonta hiiltä, jossa hiilipitoisuus on yli 85 %. Biohiilellä on kolme tärkeää ominaisuutta: veden sidonta puuaineksen avoimiin huokosiin, kyky sitoa ravinteita itseensä ja toimiminen mikrobien kasvu- ja siirtoalustana maassa ja kompostissa. 

Miksi juuri paju on hyvä materiaali biohiilen tuotantoon?  

Paju on Suomen nopeimmin kasvava ja huokoisin puulaji. Siitä saatava hiili on tasalaatuista ja sen huokoset ovat isoja, jolloin ne sitovat paljon vettä. Lisäksi huokosjakauma on hyvä. Viljelyssä tärkeä asia on suomalaisten maapohjien ja erityisesti peltojen puhtaus eli niissä ei ole raskasmetalleja. Puhdas biomassa tarkoittaa raskasmetalleista vapaata biohiiltä, jolle tulee olemaan suuri tarve esimerkiksi eläinruokinnassa parin vuoden sisällä. 

Millaisia hiilensidontamahdollisuuksia syntyy?  

Pajun tuotanto on hiilinegatiivista, koska voimakas kasvu sitoo maahan paljon hiiltä pajun harsomaiseen juuristoon. Kun 2-3 vuoden välein biomassa jalostetaan pysyväksi biohiileksi, pajun tuotanto on todellista ja konkreettista hiilensidontaa, joka on hyväksytty kompensaatiokauppaan. 

Pajusta saatava biohiili on tasalaatuista ja vettä sitovat huokoset ovat isot. 

Olette olleet mukana RAKI-hankkeessa ja KasvuOpen -kilpailussa. Mitä hyötyä niistä on ollut? 

RAKI-hanke tuotti paljon ymmärrystä pajun merkityksestä ylimääräisten ravinteiden hyödyntämismahdollisuuksissa. Hankkeen niin sanottu Kasvattamo-teema (Growery) eli pajun kasvatus hyödyntää ravinteita ja sitoo CO2:ta. Tämä realisoituu jatkossa varsinkin turvepeltojen päästöjen vähentämisessä, jätevesipuhdistuslaitoksissa ravinteiden hyötykäytössä sekä maataloustuotannossa ja lisäksi osaltaan turvetuotannosta poistuvien alojen hyödyntämisessä. RAKI-hankkeen Puhdistamo-teema (Cleanery) on pohjana Carbons Filter PRO ja Hybrid -biosuodatinratkaisuissa. Paju aktiivisena kasvina toimii myös ravinteiden sitojana ja hyödyntäjänä. 

Pääsimme KasvuOpen kilpailussa TOP 100 -ryhmään ja SITRA:n 100 Kiertotalousyritystä -listalle. Kun esität KasvuOpen mylläreille bisnescasesi, he katsovat sitä aina ulkopuolisena omalla kokemustaustallaan. Se on valtavan arvokasta, kun ulkopuolinen kyseenalaistaa ja pyytää katsomaan asiaa toisesta ja monesti laajemmasta näkökulmasta kuin mitä itse näkee. Kauempaa näkee paremmin lähelle. 

Pajun kasvatuksen kiertoaika on kahdesta kolmeen vuoteen.

Millaisia mahdollisuuksia pajun kasvatus ja keräys tuo maaseudun energiayrittäjyyteen?  

Pajutuotanto tulee lisääntymään biojalostamojen suodatinhakkeen lisääntyvän tarpeen vuoksi. Jo pelkästään puuhakesuodattimien lisääntyminen maa- ja metsätalouden biosuodatuksessa tarvitsee tulevaisuudessa hyvin paljon pajuhaketta. Pajuun saa tukioikeudellisena kasvina perus- ja ympäristötuet ja siten se on yksi vaihtoehto peltotuotannossa. Aina löytyy 3-5 ha heikosti hyödynnettyjä peltoja pajua varten. Pajutuotantoon sisältyy istutus-, lannoitus- ja korjuutehtäviä, jotka soveltuvat hyvin yrittäjille, jotka haluavat saada olemassa oleville koneilleen lisää käyttöä.  

Varsinkin tuotantokeskittymissä pajutuottaja voi olla maanomistaja, joka myy biomassan itse tai tekee sen sopimustuotantona. Suomessa on myös Yhteismetsiä, jotka osaavat puun tuotannon ja myynnin. Yhteismetsä voi vuokrata viljelyalueita ja hoitaa kasvatuksen sekä myynnin. 

Jos pajunviljely kiinnostaa, voi minuun tai Kirsi Koivulaan, joka myös työskentelee CarbonsFi:llä, olla yhteydessä, niin lasketaan ja katsotaan tilanne. Minulla on Excel-tiedosto tuotannon kannattavuuden laskentaan, joka perustuu käytännön tietoihin ja kustannuksiin. Laskenta kertoo yrittäjälle paljon eri vaihtoehdoista.  

Nyt suunnittelemme jo kevättä 2021. Silloin tehtävät istutukset tulevat alas leikkaukseen kevättalvella 2023-24. 500-1000 ha pajutuotantokeskittymillä saadaan riittävästi tasalaatuista raaka-ainetta pyrolyysiyksikölle 2-3 vuoden kasvatuksen kiertoajalla.  

Miten näet energiayrittäjän mahdollisuudet tuottaa biohiiltä ja lämpöä?  

Energiayrittäjällä on paikallisesti koneet, henkilöt, tilat, lämmölle asiakas ja hallinnassa biomassan hankinta. Uskoisin, että puuhakkeen, on se sitten metsästä tai pellolta pajua, jatkojalostus korkeampaan hinta- ja laatuluokkaan kiinnostaa yrittäjiä. Muutaman vuoden kuluttua, kun biohiilen tuotannossa syntyville tisleille saadaan REACH-rekisteröinti, jolloin varsinkin etikkahappoa voidaan myydä esimerkiksi karkoite- ja torjunta-ainekäyttöön sekä korvaamaan klyfosaattia, oletan kiinnostuksen jatkojalostukseen kasvavan.  

CarbonsFi keskittyy jalostukseen, myyntiin ja biohiilisovelluksiin, mutta uskoisin, että erilaisia puupohjaisia biomassoja jatkojalostavia yrityksiä löytyy, kun vain kerromme millä koneella, rahalla, reseptillä ja mitä määrää tarvitaan ja mikä on ansaintamahdollisuus. Monet eri tekijät vaikuttavat biohiilen laatuun. Ei ole olemassa “kaikenkattavaa” biohiiltä vaan eri käyttötarkoituksiin tarvitaan hiiliä erilaisilla ominaisuuksilla. Meillä on tieto, millä reseptillä saadaan sopivia laatuja. 

Uutta energiassa –juttusarjassa kerrotaan uusista teknologioista ja toimintamalleista olla energiayrittäjä.

Kirjoittaja on Maaseudun energiayrittäjyys-hankkeen työntekijä, Bioenergia ry  
Lisää energiayrittäjyydestä: www.energiayrittäjyys.fi 
Maaseudun energiayrittäjyys -hanketta rahoitti EU:n Maaseuturahasto.