Biohiilimarkkinat kaipaavat uutta liiketoimintamallia

Millaiset ovat Suomen biohiilimarkkinoiden kasvumahdollisuudet urbaanissa käytössä? Saimme haasteellisen kysymyksen Bioenergia ry:ltä ja lähdimme selvittämään vastausta poikkitieteellisen tiimimme voimin.

08/2022

Kuvat - Mailis Niiranen ja Senni Alho

Aloitimme projektin tutustumalla laajemmin biohiileen ja biohiilimarkkinoihin Suomessa ja ulkomailla. Kirjallisen tutkimusvaiheen lopussa olimme tunnistaneet alalla viisi kietoutunutta haastetta, jotka vaikuttavat biohiilen markkinoiden kasvuun. Tunnistamamme haasteet olivat 1) biohiilitietoisuuden vähäisyys päättäjien keskuudessa, 2) tiedon puute biohiilen parhaista käyttötavoista, 3) relevanttien toimijoiden yhteistyön vähäisyys, 4) biohiilen kysynnän ja tarjonnan epätasapaino, sekä 5) haasteet alkupääomassa ja investoinneissa biohiiliprojekteissa.

Biohiilen kysynnän ja tarjonnan epätasapaino

Päätimme keskittyä etenkin biohiilen kysynnän ja tarjonnan epätasapainoon – pitäen mielessä muutkin haasteet – sekä rajata projektimme urbaaneihin viheralueisiin Suomessa. Haastattelimme biohiilitutkijoita, maisema-arkkitehteja, kasvualustatuottajia ja vihersuunnittelijoita selvittääksemme, miksi biohiilen kysyntä ei ole lähtenyt odotetulla tavalla kasvuun. Haastatteluista nousi kolme keskeistä syytä: 1) poliittisten päättäjien tietoisuus biohiilen hyödyistä on vähäistä, ja 2) hiilineutraalien kaupunkien tahtotila ei yllä vielä vahvaan sääntelyyn, jossa biohiili olisi roolissa. 3) Korkea hinta on myös este laajemmalle biohiilen hyödyntämiselle. Haastatteluista selvisi, että lisäämällä 10 % biohiiltä kasvualustaan sen hinta tuplaantuu.

Markkinoiden pullonkaulat löytyivät

Haastattelut vahvistivat käsitystämme siitä, missä biohiilen markkinoiden pullonkaulat sijaitsevat. Biohiilen tuottamisen hinta on nykyisellä tasolla sangen korkealla, sillä tuottajat eivät ole päässeet hyödyntämään skaalatuotannon etuja. Tuotannon pienimuotoisuus johtuu osittain siitä, että sijoittajilla ei ole vielä uskoa markkinoihin. Ostajilla puolestaan ei ole halukkuutta maksaa vaihtoehtoisia tuotteita korkeampaa hintaa, sillä biohiilen tuomien hyötyjen ei koeta olevan nykyhinnan arvoisia. Ongelma on yleinen ympäristöystävällisempien tuotteiden markkinoilla; Miksi maksaisin tuotteesta, jonka hyödyt ovat epäsuoria minulle, yksittäiselle toimijalle?

Biohiili tarjoaa pääosin kahdenlaista hyötyä kaupunkiympäristössä. Viheralueen maanomistaja hyötyy biohiilen maata parantavista ominaisuuksista, kuten veden ja ravinteiden sitoutumisesta maa-ainekseen. Hiilidioksidia sitovat ominaisuudet puolestaan ovat esimerkiksi hiilineutraaliutta tavoittelevien yrityksien ja kaupunkien intresseissä.

Ratkaisuna uusi liiketoimintamalli

Projektimme lopputulemana loimme liiketoimintamallin, jossa hiilidioksidin sitomisesta kiinnostuneita toimijoita hyödynnettäisiin alentamaan biohiiltä sisältävien kasvualustojen hintaa. Liiketoimintamallissa kasvualustojen myyjät saavat biohiilen kysynnän kasvun käyntiin voidessaan alentaa biohiili-multa-sekoitusten hintaa biohiilen päästöyksikkömyynnin tuottojen avulla. Biohiilen kysynnän kasvaessa myös investoinnit biohiilituotantoon kasvavat, ja biohiilen hinta alenee skaalatuotannon avulla.

Tunnistimme ratkaisulle useita hyötyjä, joista yksi merkittävimmistä on hiilidioksidin sidontapotentiaali paikallisella ja läpinäkyvällä tavalla. Yllä olevassa kuvassa on havainnollistettu mahdollisia ilmastohyötyjä, jos biohiiltä lisättäisiin vuosittain 10 % kaikkeen uuteen kasvualustamateriaaliin urbaanissa ympäristössä Suomessa. Arvioidemme mukaan hiilidioksidin sidontapotentiaali olisi moninkertainen, jos liiketoimintamalli saataisiin monistettua rakennussektorin maa-aineksen tarpeisiin.

Kirjoittajat Mailis Niiranen ja Senni Alho sekä Rinna Saramäki, Topi Haapanen, Lukas Schuck ja Noah Peysson osallistuivat keväällä 2022 Aalto-yliopiston Creative Sustainability -pääaineen Capstone-kurssille, jonka tarkoituksena on kerrata ja testata maisteriopiskelijan kertynyttä tietotaitoa. Creative Sustainability -pääaine koostuu kolmesta koulutuslinjasta; kaupallisesta-, teknillisestä-, ja muotoilulinjasta. Tehtävänanto tuli Bioenergia ry:ltä ja opiskelijat tekivät tiivistä yhteistyötä projektin aikana Bioenergia ry:n toimialapäällikkö Hannes Tuohiniityn kanssa.

Blogi kirjoitettiin Hyväntoivonpuistossa (valokuvassa taustalla), johon myös Aalto-yliopiston, Helsingin yliopiston ja Helsingin kaupungin Carbon Lane -hanke on sijoittunut. Hanke tutkii biohiilen urbaania käyttöä viheralueilla.

Kirjoitus on julkaistu myös Bioenergia ry:n blogissa.