Biokaasu baanalle – Suomen ensimmäinen verkkoon syöttöpiste vie kaasun laajemmille markkinoille
Kaasukonttien vastaanottopiste sijaitsee Mäntsälän Biovoiman tehdasalueella toimivan biokaasulaitoksen rinnalla ja verkoston painetta korottava kompressoriasema Mäntsälän Anttilassa.
Maakaasuverkko mahdollistajana
Vuoden 2020 alusta alkaen Suomessa kaasun siirrosta ja kaasuverkon hallinnoinnista on vastannut Suomen valtion omistama Gasgrid Finland Oy. Suomen kaasun siirtoalusta sisältää kaksi valtionrajat ylittävää pistettä; Imatran rajapisteen sekä Balticconnector-yhdyspisteen. Venäjän maakaasun maahantuonti Imatran rajapisteen kautta Suomeen päättyi 21.5.2022. Vuoden 2022 aikana siirtoverkkoon liitettiin uusilla yhdysputkilla kaksi LNG-terminaalia: Hamina ja Inkoo.
Kaasuverkkoon syötetään suoraan viiden suomalaisen biokaasulaitoksen jalostettua biometaania. Mäntsälän konttisyöttöpiste avaa nyt kaasuverkon hyödyntämismahdollisuuden myös muille, etäämmällä kaasuverkosta sijaitseville biokaasulaitoksille. Näin jalostettua biometaania voidaan siirtää kotimaan ja Euroopan markkinoille. Kokonaisuus tarjoaa merkittävän mahdollisuuden pienille ja keskisuurille biokaasulaitoksille, joiden on aiemmin ollut haastavaa saada tuottamaansa biometaania laajemmille markkinoille ja tuotteelleen kustannustasoa vastaavaa hintaa.
Kaasun tuottajalle tarjolla paras hinta
Kaasuverkko toimii neutraalina ja avoimena markkina-alustana, joka tarjoaa kaikille verkon vaikutuspiirissä oleville biometaanituottajille tasapuoliset mahdollisuudet kaasunsa myyntiin. Kaasuverkossa myytävän kaasun hinnoittelu perustuu Euroopan suurien kaasupörssien hinnoitteluun, jolloin tuottajilla on mahdollisuus saada kaasustaan paras mahdollinen hinta. Osa kannattavaa biometaanin tuotantoa on myös kestävyyskriteerit täyttävän alkuperätakuusertifikaatin hyödyntäminen.
Kaasu konteista verkkoon
Biokaasulaitokset sekä synteettisen metaanin tuotantolaitokset voivat toimittaa kaasua verkkoon syöttöpisteeseen rekkakuljetuksina konteissa. Siellä kaasun laatu tarkistetaan, kontit puretaan, ja kaasu syötetään kaasuverkkoon. Verkkoon syötettävän biometaanin tulee täyttää Gasgrid Finlandin laatuvaatimukset, mikä varmistetaan ennen konttien tyhjentämistä. Auris Energia tuottaa tarvittavat mittaus- ja laadunhallintapalvelut vastaanottoaseman yhteydessä.
Alkuvaiheessa purkuasemalla on paikka yhdelle kontille, mutta purkupaikkoja lisätään kysynnän mukaan, kertoi Auris Energian biokaasun liiketoimintapäällikkö Jani Hautaluoma.
Lisää syöttöpisteitä odotettavissa maakaasuputken varrelle
Auris Energian toimitusjohtaja Anni Sarvaranta kertoi Mäntsälän Hirvihaaran kartanossa järjestetyn avajaistilaisuuden puheenvuorossaan kaasumarkkinan kehityksestä:
– Aloitin oman kaasutaipaleeni kahdeksan vuotta sitten, jolloin minulle sanottiin, että olet lähdössä kuolevalle alalle. Mutta kyseessä ei todellakaan ole kuoleva ala, vaan ala kehittyy ja uudistuu koko ajan. Auriksen verkkoon syöttöpiste on merkittävä askel tulevaisuuden kaasujärjestelmän kehittymiselle Suomessa. Uusien syöttöpisteiden rakentamisesta verkon solmukohtiin ovat neuvottelut meneillään ja toivomme, että voimme kertoa uusista investointipäätöksistä jo lähiaikoina.
Ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala oli samalla linjalla ja piti useiden, eripuolille kaasuverkkoa sijoittuvien syöttöpisteiden toteuttamista mahdollisena. Multala näki Auriksen innovatiivista verkkoon syöttömahdollisuutta loistavana avauksena biokaasutuotannon valtakunnallisen potentiaalin hyödyntämisessä ja huoltovarmuuden ylläpitämisessä.
Vastaa muuttuvan maailman tarpeisiin
Gasgrid Finlandin puheenvuorossa korostettiin energiaturvallisuuden, ympäristöystävällisyyden ja omavaraisuuden tärkeyttä. Hajautettu energiajärjestelmä mahdollistaa joustavuuden ja tehokkuuden, mikä on välttämätöntä nykyisessä muuttuvassa maailmassa. Kaasuverkon avulla pystytään parantamaan myös sähkön tuotannon toimitusvarmuutta.
Gasgridin toimitusjohtaja Olli Sipilä kertoi esimerkin:
– Kaksi viikkoa sitten 12.3. kun Olkiluoto 3 oli huollossa ja Suomessa oli tuuleton päivä, me laskimme, että kaasujärjestelmä tuotti 10– 30 miljoonaa euroa tunnissa suomalaiselle sähkön hinnalle. Kaasuverkko mahdollistaa uusiutuvista lähteistä olevan metaanikaasun varastoinnin ja siirron ilman merkittäviä lisäkustannuksia. Gasgridissä haluamme osaltamme edistää asiakaslähtöisten ja ennakoitavuutta parantavien ratkaisujen edistämistä.
Artikkelin pääkuvassa Auris Energian hallituksen puheenjohtaja, vuorineuvos Stig Gustavson, Auris Energian toimitusjohtaja Anni Sarvaranta ja ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala.
Kirjoittajat ovat ProAgrian bioenergia-asiantuntijoita.
