Vihreän vedyn tuotannon kustannukset alennettava
Vihreään vetyyn kohdistuu suuria odotuksia erityisesti teollisuuden päästöjen vähentämisessä ja uusien synteettisten polttoaineiden tuotannossa. Alalla on kuitenkin edelleen ratkaistavana useita haasteita, joista merkittävimpiä ovat tuotantokustannukset, teknologioiden kehittäminen sekä vedyn varastointi ja kuljetus. Näihin kysymyksiin etsitään vastauksia myös erilaisissa pilottilaitoksissa.
Yksi tällainen pilottilaitos on Fortumin Kalla Test Center Loviisassa, jossa otettiin toukokuussa käyttöön kaksi yhden megawatin elektrolyyseriä. Laitoksen tavoitteena on kerätä kokemuksia vedyn tuotannosta sekä arvioida eri teknologioiden soveltuvuutta tuleviin kaupallisiin hankkeisiin. Elektrolyysereiden valinnassa tärkeä ehto oli se, että teknologian toimittajat ovat mukana kehittämistyössä ja ovat valmiita jakamaan kokemuksia.
Fortumin uusiutuvista energiaratkaisuista ja päästövähennyksistä vastaavan Peter Strannegårdin mukaan vihreän vedyn tuotantokustannusten alentaminen on keskeinen edellytys alan kasvulle. Kokemuksia haetaan kahdesta eri elektrolyysiteknologiasta, joiden toimittajat osallistuvat myös laitoksen kehitystyöhön.
Pilottilaitoksesta kokemuksia tuleviin hankkeisiin
Kahden vuoden aikana on tarkoitus ajaa molempia yksiköitä erikseen ja yhdessä eri tehoilla. Tarkoituksena on kerätä teknistä osaamista, operatiivisia kokemuksia ja kaupallisia valmiuksia tulevaisuuden vetyprojekteja ja asiakasratkaisuja varten. Elektrolyyserit on toimittanut Hystar ja Stargate Hydrogen. Testattavat teknologiat ovat alkalinen elektrolyysi (AWE) sekä Proton Exchange Membrane (PEM).
Projektissa alusta alkaen mukana ollut tekninen johtaja Kimmo Heikkinen sanoo, että yhtiö haluaa itse rakentaa laitoksia ja tuottaa vetyä. Fortum on jo kertonut yhteistyöstä vedyntuotannosta pörssiyhtiö Solar Foods Oy:n kanssa. Yhtiö aikoo laajentaa soleiinin tuotantoaan merkittävästi Lappeenrannassa.
Omalla maalla rakentaminen ehtona
Kallan pilottilaitoksen rakentamispaikkakunnan ratkaiseva vaatimus oli omalla maalla rakentaminen, ja se toteutui Loviisan kaupungin myytyä 300 hehtaaria maata ydinvoimalan tonttinaapurina. Tämä mahdollistaa uusia energiantuotantoon liittyviä ratkaisuja tulevaisuudessa.
Kalla Test Centerin kohtalo kahden vuoden testijakson jälkeen on avoin. Vaikka pilottilaitoksen investoinnin arvo on noin 20 miljoonaa euroa, sen kapasiteetti on varsinaisia kaupallisia tuotantolaitoksia pienempi. Pilottilaitosten tarkoituksena on testata teknologioita ja kerätä käyttökokemuksia. Valmis tuote kuljetetaan 17 tonnin konteissa sisältäen vain 300 kg nestemäistä vetyä. Kalla Test Center sijaitsee ydinvoimaloiden Loviisa 1 ja Loviisa 2 lähellä, mistä myös saadaan puhdasta vettä. Sähkö tulee paikallisen verkkoyhtiön Kymenlaakson Sähkö Oy:n verkosta.
Vetyputkea odotellessa
”Vedyn kuljettaminen konteissa täältä on liian kallista ja sen takia vetyä tulee tuottaa siellä, missä sitä käytetään”, sanoo Heikkinen. Tilanne muuttuu, jos Suomeen saadaan aikaan vetyputki. Suomen suurin vedyn käyttäjä on Nesteen jalostamo Porvoossa, joka sijaitsee 70 kilometrin etäisyydellä. Neste on ainakin toistaiseksi jäädyttänyt oman vihreän vedyn hankkeensa. Ainoa teollisen mittakaavan vihreän vedyn tuotantolaitos on P2X Solutionsin Harjavallassa sijaitseva tehdas.
Vetyä tarvitaan maalla, merellä ja ilmassa
Uudet kokemukset ja mittakaavaedut auttavat alentamaan kustannuksia nykyisestä tasosta. Strannegård näkee synteettisen lentopolttoaineen eSAFin käytön tulevaisuuden lupauksena ja samalla vihreän vedyn käytön lisääjänä muun muassa siksi, että lainsäädäntö pakottaa käyttämään uusiutuvia polttoaineita.
Tage Fredriksson työskenteli Bioenergia ry:n pitkäaikaisena toimialapäällikkönä ja Bioenergialehden päätoimittajana.
