Metsäpuutavara liikkuu biokaasulla – tulevaisuuden kuljetukset ovat jo täällä
Metsähallituksen Ilmastoystävällisten puunkuljetusten kehittäminen -projektissa on selvitetty useita vaihtoehtoja vähentää raakapuukuljetusten päästöjä. Taustalla oli lähtökohta, että puunkorjuu ja puutavarankaukokuljetus aiheuttavat noin 69 % Metsähallituksen ilmasto- ja ympäristöpäästöistä.
Parannuksia etsittiin puun uittoon sekä HCT- ja junakuljetuksiin. Monia ratkaisuja näiden perusteella onkin otettu jo käyttöön. Lisäksi paneuduttiin vaihtoehtoisiin polttoaineisiin. Uusiutuvaa dieseliä käytettiin jonkin aikaa, mutta se ei vakiintunut sen hetkisen tankkauspisteiden vähäisyyden takia.
Biokaasukäyttöisten kuorma-autojen pilotointi
Kaasukäyttöisten kuorma-autojen pilotointi oli projektin viimeinen vaihe. Kesällä 2022 alkaneissa testeissä tutkittiin biometaanin potentiaalia, ja kuljetusliike Eskola Oy voitti kilpailutuksen, saaden viiden vuoden sopimuksen raakapuun kuljetuksista Pohjois-Pohjanmaalla.
Kokemuksia suoraan tien päältä
EU-rahoitteisessa Ilmastotekojen vauhdittaja ACE -hankkeen yhdessä työpaketissa, jota Itä-Suomen yliopisto koordinoi, tavoitteena on selvittää nesteytetyn biokaasun käyttömahdollisuudet raskaissa kuljetuksissa, kuvaa professori Kalle Kärhä. Keskiössä on selvittää energiatehokkuus ja päästöt. Koejärjestelyksi tehtiin kolmen päivän testijaksot syksyllä, talvella ja kesällä sekä kaikkiaan lähes vuoden seurantajaksolla. Yrittäjän, kuljettajien ja kuljetuksen ohjaajien kokemukset käytännön toiminnasta haluttiin myös selvittää.
Euroopan toinen biokaasupuutavara-auto
Liikkeellä oltiin etujoukoissa: ”Kokeeseen saatu auto oli Euroopan toinen biokaasupuutavara-auto, vain saksalaiset olivat pari kuukautta edellä”, Kärhä toteaa.
Tankkaus järjestettiin kaasutankkausasemalla. Ainoa tankkauspiste testien alkaessa oli Oulussa ja Eskolan toimipiste puolestaan Kiimingissä. Toimitukset keskitettiin pääosin Oulun sellutehtaalle.
Vertailua dieselautoon
Seurannan aikana kaasuauto- ja verrokkina toiminut dieselauto kuljettivat puutavaraa normaalisti eli kumpikin ajoneuvo omilla kuljetusyrityksen ajojärjestelijän määrittelemillä reiteillä. Kaasuautona oli Volvon 460 hv ja dieselissä Scanian 660 hv. Nyttemmin kaasuversiota saa myös 500 heppaisena. Hyötykuormat olivat puolestaan 49,5 ja 54,4 tonnia.
Kaasulla enemmän kulutusta, huomattavasti vähemmän päästöjä
Tuloksien mukaan kaasuversion energiankulutus oli 10–19 % korkeampi. Päästövähennys oli sen sijaan well-to-wheel-laskennalla, eli polttoaineen koko elinkaaren aikana laskettuna, kaasun eduksi jopa 80 %.
Ajojen järjestelyssä oli tärkeää varmistaa, että metsävarantoa on riittävästi sopivilla ajoetäisyyksillä. Muutamaan kohteeseen ajojen keskittyessä kaasuauton käyttö on kuitenkin sidotumpaa eli ei voi joustavasti ajaa, jos tehdas on lakossa tai tulee muita poikkeustilanteita.
Kustannuslaskelmia tulossa
”Kustannuksia ei vielä tässä selvityksessä laskettu tarkkaan. Käynnissä olevassa ACE hankkeessa taloudesta on tulossa tarkempia tietoja”, kertoo Kärhä. Biokaasuauton hankintahinta on noin 30 prosenttia isompi dieseliin verrattuna ja toisaalta sähköinen vetoauto on noin kaksi kertaa kalliimpi.
Kuljetusliike Eskola Oy:n toimitusjohtaja Pasi Eskola kertoo heidän seuranneen biokaasukuljetusten taloutta: ”Huoltotarve ja huoltoväli ovat samat kuin dieselillä. Toimivuudeltaan biokaasuauto on ollut yhtä varma kuin diesel. Toki pienempi hyötykuorma vaikuttaa. Polttoainekustannukset ovat jotakuinkin samoissa. Dieselin hinta vaihtelee enemmän, kun taas kaasun vakaampi. Välillä käyttökustannukset ovat edullisemmat ja välillä taas ei.”
Yksi epävarma kysymys Eskolalle on kaluston jälleenmyyntiarvo, mistä ei nyt sattuneesta syystä ole vielä kokemusta. Moottoritehoa Eskola kaipaisi puukuljetuksiin vieläkin hieman enemmän.
Miltä näyttää tuleva?
Kärhä uskoo, että biometaani tulee olemaan hyvä vaihtoehto tulevina vuosina metsäteollisuuden raskaissa kuljetuksissa: ”Jos ennustaa pitää, niin seuraavan kymmenen vuoden aikana se kasvattaa osuuttaan metsäteollisuuden kuljetuksessa. Sähkölle on omat vahvuutensa, kuten terminaaliajo, mutta sähkön osuus kasvaa hitaammin puutavara-autoissa.”
Suunnitelmallisuus kannattaa
Seurantatutkimus päättyi, mutta Eskolalla viiden vuoden sopimus jatkuu. Keskeinen oppi oli, että ajot pitää suunnitella niin, että pääsee käymään työvuorolla aina huoltoasemalla takilla. ”Aina ei saa oikein järjestettyä kuormia niin, että ei joutuisi ajamaan tyhjänä tankkaamaan.” Toisaalta asemaverkko on jo tässä välissä parantunut. Vuonna 2023 avautui Keminmaalle toinen tankkauspiste, joka on laajentanut kuljetuksen mahdollisuuksia. Lisäksi raskaan kaluston asema Rovaniemelle on avattu tänä kesänä. Myös Tupokseen on tulossa. ”Koillismaalle, esimerkiksi Pudasjärvelle asema vielä tarvittaisiin,” Eskola toivoo.
Myös Kärhä pitää tärkeänä jakeluinfan kehittymistä: ”Ratkaisevia tekijöitä kaasun käytölle ovat selvät päästövähennykset ja toimintavarmuus.”
Biokaasurekkojen määrä kasvussa
Kuljetusliike Eskola Oy:llä on 35 puuautoa ja niillä ajetaan puuta yli miljoona mottia vuodessa Pohjanmaalla, Koillismaalla ja Pohjois-Karjalassa. Eskola pitää ihan mahdollisena, että voisi tulla toinenkin kaasuauto, jos saadaan järkevä sopimus, ja asiakas arvostaa päästöjen vähentämistä.
Kaasurekkojen määrä Suomen maanteillä on kasvussa. Vuoden 2023 lopulla kaasulla toimivia kuorma-autoja oli Traficomin tilastojen mukaan liikenteessä 579 ajoneuvoa. Uusia rekisteröintejä on tullut viime vuosina noin 100 ajoneuvon verran. Tänä vuonna on elokuun loppuun mennessä tehty jo lähes yhtä monta rekisteröintiä kuin koko viime vuonna. Osittain viime vuosien kasvua selittää kaasurekkojen hankintatuki, joka on katkolla tämän vuoden lopulla.
Muutos näkyy jo maanteillä
Ivecolla, Volvolla ja Scanialla on tarjonnassa erikokoisia kaasujuhtia. Autoja on hankittu meijerien ja elintarviketeollisuuden kuljetuksiin sekä kuljetusliikkeiden pääteiden runkolinjakuljetuksiin. Esimerkiksi muuttoyritys Niemi on käyttänyt biokaasua ajoneuvoissaan useamman vuoden, Vähälä on ajanut kahdeksalla kaasurekalla vuodesta 2021, Lidlin ja Arlan kuljetuksia ajetaan kaasulla ja Valion kuljetuksia maitotiloilta meijerille on tankattu biokaasulla 2021 alkaen.
Biokaasuprojekti on osaltaan nostanut biometaanivaihtoehtoa esille. Pohjois-Pohjanmaalla on muutamaan muuhunkin yritykseen hankittu puun kuljetukseen kaasurekka.
Tutkimus jatkuu. Itä-Suomen yliopistossa Sami Huuskosella on väitöskirja työn alla aiheesta ja myös laajassa ACE-hankkeessa teeman tutkimus jatkuu.
