Polttoainemarkkinoilla nopeita muutoksia – lämmöntuotannon sähköistymisen vauhti kiihtyy 

Kotimaisten kiinteiden polttoaineiden toimintaympäristöä ja kysynnän kehitystä vuoteen 2028 saakka tarkasteltiin AFRYn alkuvuodesta 2023 julkaisemassa selvityksessä. Tällöin todettiin, että tuontipolttoaineiden vähenemisen ja fossiilisten polttoaineiden korvaamisen aiheuttama lisäkysyntä nostaa kotimaisten polttoaineiden tarpeen suuremmaksi kuin energiapuun arvioitu tarjonta ja turpeen tuotantomahdollisuus. Tällaisessa tilanteessa tarvetta voidaan kattaa mm. teollisuuskäyttöön sopivan ainespuun käyttämisellä energiantuotannossa tai tuomalla polttoaineita aiempaa kaukaisemmista kohteista. Lisäksi yhteistuotantosähkön määrä voi vähentyä, mikäli polttoaineita ei riitä sähkön tuotantoon. Selvityksessä tarkastellut polttoaineet kattoivat kiinteän biomassan, kuten metsähakkeen ja teollisuuden sivutuotteet, sekä turpeen.   

Markkinatilanteen muutos 

Hieman yli vuosi selvityksen julkaisun jälkeen tilanne energian tuotannossa ja polttoainemarkkinoilla on muuttunut. Vaikka vaikuttaa siltä, että laajamittaista pulaa polttoaineista ei ole koettu talvella 2023-2024, on polttoaineiden saatavuudessa ollut monin paikoin merkittäviä haasteita. Polttoainehintojen nousu myös heijastaa merkittävää muutosta markkinoilla.  

Kun metsähakkeen keskimääräinen hinta Suomessa oli vuonna 2022 noin 25 eur/MWh-tasolla, oli tilastojen mukainen keskimääräinen hinta 2023 lopussa yli 35 eur/MWh. Sen sijaan sähkön hinta tuli nopeasti alas vuoden 2022 huippuluvuista, ja vuonna 2023 tukkusähkön keskihinta oli 56,5 eur/MWh, kun se vuonna 2022 oli 154 eur/MWh. Näin ollen tilanne sähkön ja kotimaisten polttoaineiden kesken on muuttunut nopeasti.

Alueellisia eroja 

Huomioitavaa on myös, että puupolttoaineiden kysynnän ja tarjonnan tasapainossa on myös paikallisia eroja. Erityisesti alueilla, joilla kysyntä on korkea ja tarjonta matalampi, on niukkaa tarjontaa osittain jouduttu kattamaan myös turpeella tai jopa fossiilisilla polttoaineilla, minkä lisäksi kuitupuuksi kelpaavaa puuta on voinut päätyä aiempaa enemmän polttoon metsähakkeen hinnan lähestyessä kuitupuun hintaa näillä alueilla. 

Lämmöntuotanto sähköistyy nopeasti 

Kotimaisia polttoaineita käyttävät kaukolämmön tuottajat ja teollisuuden energiantuottajat ovat reagoineet haasteisiin ja markkinatilanteen muutokseen ennakoituakin nopeammin. Erityisesti tämä näkyy kaukolämmön tuotannon sähköistymisenä. Investointeja ja investointipäätöksiä sähkökattiloihin, lämpöpumppuihin, sekä näiden tehokkaamman käytön mahdollistaviin lämpövarastoihin on tehty lukuisia.  

Biomassan verotuksen vaikutuksia selvitettiin 

Maalikuussa 2024 AFRY julkaisi selvityksen biomassan mahdollisen verotuksen vaikutuksista Suomessa. Vaikka biomassalle ei olla esitetty veroa Suomessa, ja hallitusohjelmassa todetaan, ettei biopolttoaineiden kestävää käyttöä ole tarkoitus rajoittaa esimerkiksi veroilla, varautuvat monet energiayhtiöt myös mahdollisiin sääntelyn tuomiin lisäkustannusten uhkiin.  

Veroselvityksen yhteydessä arvioitiin uudelleen biomassan kysynnän kehitystä ja sähköistymistä viimeisimmät investointisuunnitelmat huomioiden, ja päädyttiin arvioon, että biomassan käyttö lämmöntuotantoon kääntyisi laskuun myös ilman verotusta selvästi ennen vuotta 2030. Tämä siitä huolimatta, että fossiilisten polttoaineiden ja turpeen korvautuminen lisää biopolttoaineiden kysyntää.  

Kasvunäkymiä sähköön perustuvalla lämmöntuotannolla 

Arvion mukaan sähköön perustuva lämmöntuotanto voisi nousta lähelle 20 TWh:n tasoa vuoteen 2030 mennessä nykyisessä toimintaympäristössä ilman veroa. Vertailun vuoksi, Energiateollisuuden tuoreimpien tilastojen perusteella tällä hetkellä hukkalämpöjen talteenoton, lämpöpumppujen ja sähkökattiloiden tuottama kaukolämpö oli vuonna 2023 noin 6 TWh (ei sisällä teollisuuden lämmöntuotantoa).   

Sähkö yhdistettynä polttoratkaisuihin tuo joustoa 

Investoinnit sähkökattiloihin ja lämpöpumppuratkaisuihin ovat kaukolämmön ja myös teollisuuden lämmön tuottajille hyviä keinoja hallita polttoainemarkkinoiden ja sähkömarkkinoiden tuomia riskejä toiminnalle, sääntelyriskeihin varautumisen lisäksi. Päästöttömien polttoainevaihtoehtojen rajoittuessa tällä hetkellä lähinnä erilaisiin biomassajakeisiin ja mahdollisesti kierrätyspolttoaineisiin, jää vaihtoehtoiseksi tuotantomuodoksi sähköön perustuvat vaihtoehdot. Tuottajan kannalta mahdollisuus optimoida tuotantoa joustavasti sähkön ja polttoaineiden kesken vähentää markkinariskejä ja voi parantaa kannattavuutta.

Haasteet polttoainemarkkinoilla  

Kotimaisten polttoaineiden riittävyyden ja myös hintapaineiden kannalta kysynnän kääntymisen laskuun voisi olettaa helpottavan tilannetta. Muutoksen vaikutus ei kuitenkaan ole välttämättä yksiselitteinen. Lämmöntuotannon laajempi sähköistyminen voi jopa lisätä riskejä ja haasteita polttoaineiden saatavuuteen liittyen.  

Sähkömarkkinoilla epävarmuus ja suuret hintavaihtelut tulevat jatkumaan, jolloin ennakointi sen suhteen, milloin lämpöä kannattaa tuottaa sähköllä on haastavaa. Vastaavasti sähkön vaihtoehtona toimivien polttoaineiden tarve ja tarpeen ajoittuminen on epävarmaa. Polttoaineiden tarve tulee joka tapauksessa jatkossa keskittymään yhä voimakkaammin vain kylmimmille talvikuukausille, jolloin lämpöpumppujen ja hukkalämpöjen tuotanto ei ole riittävää ja sähkö on kalleimmillaan. 

Käyttösesongin lyhentyminen luo epävarmuutta 

Nykyistä selkeästi lyhyempi käyttösesonki tekee polttoaineiden tuottajille ja toimittajille tuotanto- ja toimitusketjujen ylläpidosta haasteellisempaa. Tuotannon kustannukset polttoainemäärää kohden voivat kasvaa, mikäli kalustolle löytyy käyttöä vain lyhyeksi ajaksi vuodessa, mikä taas heijastuu edelleen polttoainehintoihin. Tuotantoketjun yrittäjille kasvava epävarmuus ja lyhyt kysynnän ”sesonki” heijastuvat taloudellisina haasteina ja riskeinä, jolloin seurauksena voi olla jopa toiminnan lopettaminen ja sitä kautta tarjonnan väheneminen. 

Kehitettävä varastointia ja uusia toimintamalleja 

Keinoina riskien hallintaan polttoainemarkkinoiden näkökulmasta voivat toimia edelleen mm. varastointimahdollisuuksien kehittäminen ja uudenlaiset toimintamallit polttoainehankinnassa sekä toimittajille että tuottajille. Lämmöntuotannon nopeasta sähköistymisestä huolimatta näköpiirissä ei ole ratkaisuja, joilla bioenergian käytöstä luovuttaisiin kokonaan. Myös turpeella on lähivuosina vielä monilla paikkakunnilla rooli lämmöntuotannon varmistamisessa. Kotimaisten polttoaineiden merkitys energian toimitusvarmuuden takaajana onkin entistä merkittävämpi, ja mahdollisesti myös entistä haastavampi toteuttaa lähivuosina.

Kirjoittaja toimii AFRYssä johtavana energiakonsulttina.