Biopolttoaineet ovat keskeinen osa Suomen energiantuotannon palettia
Perinteisesti energiahuoltovarmuus on perustunut fossiilisten tuontipolttoaineiden velvoite- ja varmuusvarastoinnille. Fossiilisten polttoaineiden merkitys sähkön- ja lämmöntuotannossa on kuitenkin vähentynyt rajusti 2000-luvulla. Liikennepolttoaineissakin muutos on jo nähtävissä, joskin vasta alkutaipaleella. Koska käytettävät energiamuodot ja polttoaineet ovat muuttumassa, on myös huoltovarmuutta turvaavien ratkaisuiden muututtava.
Markkinalähtöiset ratkaisut huoltovarmuuden kivijalka
Huoltovarmuuden kannalta on tärkeää, että energiantuotanto saadaan turvattua myös vakavissa poikkeustilanteissa, joissa esimerkiksi merikuljetukset ovat estyneet. Siksi kotimaisen energiantuotannon merkitys Suomen huoltovarmuudelle on suuri. Energiahuollon turvaaminen vaatii tällaisissa tilanteissa riittäviä polttoainevarastoja, turvattuja polttoaineiden toimitusketjuja ja vesivoiman kaltaisia säädettäviä tuotantotapoja, jotka eivät tarvitse polttoaineita. Huoltovarmuuden kannalta on parasta, jos huoltovarmuuden turvaavat ratkaisut ovat markkinalähtöisiä eli niitä samoja ratkaisuja, joita käytetään arjen pyöriessä normaalisti. Tietyissä tilanteissa markkinalähtöiset ratkaisut eivät kuitenkaan riitä, vaan markkinalähtöistä varautumista on vahvistettava ja täydennettävä esimerkiksi säännöksillä tai valtion varmuusvarastoilla.
Bioenergiaa hyödynnetään erityisesti kaukolämmön tuotannossa
Noin kolmasosa Suomen energiankulutuksesta (sähkö, lämpö, liikenne, teollisuus) perustuu bioenergiaan. Vaikka erityisesti tuulivoiman osuus energiantuotannossa kasvaa koko ajan, on bioenergialla merkittävä rooli tulevaisuudessakin. Bioenergiaa hyödyntävä tuotanto on erityisen tärkeää kaukolämmön tuotannossa, jossa noin puolet hyödynnettävästä lämmöstä syntyy metsäpolttoaineita, teollisuuden sivuvirtoja ja turvetta polttamalla. Sähkön ja lämmön kulutushuiput osuvat yleensä samaan aikaan, joten vaikka kaukolämmön tuotanto sähköistyy, tarvitaan muuta lämmöntuotantoa jatkossakin.
Kylmistä jaksoista selvittiin kuluneena talvena kunnialla, kiitos toimivien biopolttoaineiden toimitusketjujen. Kuva: Iida Hollmén
Pitkät pakkasjaksot antoivat varmistuksen energiajärjestelmän toimivuudesta
Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa vaikutti merkittävästi Suomen energiajärjestelmään. Polttoaineiden hankintaketjuissa on tapahtunut suuria muutoksia itätuonnin loputtua. Kuluneen talven kokemukset kuitenkin osoittavat, että Suomen energiajärjestelmä kestää nykyisellään myös pitkät pakkasjaksot. Täysin jäätymisiltä, tukkeutumisilta ja muilta kiinteän polttoaineen käyttäjille tutuilta murheilta ei toki vältytty. Voidaan todeta, että huipputehotilanteissa eri toimijoiden ennakoinnilla, varautumisessa ja häiriöiden korjauskyvyllä on korostuneen suuri merkitys. Biopolttoaineiden toimivilla toimitusketjuilla oli kriittinen merkitys sille, että kylmistä jaksoista selvittiin kunnialla. Myös turpeella oli oma tärkeä roolinsa kylmimpinä jaksoina.
Biopolttoaineiden huoltovarmuusroolin laajentaminen selvityksessä
Huoltovarmuuskeskuksen Energia2030-ohjelmassa selvitetään, miten käynnissä oleva energiamurros vaikuttaa huoltovarmuuteen, ja mitä toimenpiteitä pitää tehdä, että huoltovarmuus pystytään turvaamaan tulevaisuudessakin. Ohjelmassa selvitetään muun muassa vaihtoehtoja, joilla kotimaiset biopolttoaineet voisivat tukea huoltovarmuutta.
Biopolttoaineiden tuottaminen, käsittely, kuljetus ja varastointi poikkeavat fossiilisista polttoaineista. Ei siis vielä tiedetä, onko biopolttoaineille mahdollista tai perusteltua perustaa esimerkiksi valtion varmuusvarastoja. Sen sijaan tiedetään hyvin, että kotimaisten biopolttoaineiden rooli suomalaisessa energiajärjestelmässä on tällä hetkellä merkittävä ja että polttoaineilla on toimivat markkinat. Siksi on selvää, että bioenergian tuotanto ja kotimaiset biopolttoaineet ovat oleellinen osa Suomen energiahuoltovarmuutta nyt ja tulevaisuudessa.
Kirjoittaja on Huoltovarmuuskeskuksen johtava varautumisasiantuntija.
