Metsänhoidon suositukset tarjoavat aikaisempaa tarkempia ohjeita energiapuun korjuuseen

Energiapuun käyttö on kasvanut viimeisen 20 vuoden aikana parista miljoonasta kuutiometristä 11 miljoonaan kuutiometriin vuodessa. Erityisesti Venäjän hyökkäyssodan alettua kotimaisen energiapuun käyttö on kasvanut huomattavasti, kun puuntuonti Venäjältä loppui. Tämä on johtanut siihen, että metsistämme korjataan nyt ennätysmäärät energiapuuta. Korjuuhuumassa on kuitenkin hyvä pitää mielessä, että energiapuun korjuun määrällä ja laadulla voi olla vaikutusta metsän myöhempään kehitykseen ja luontoarvoihin. Metsänhoidon suosituksia noudattamalla pidetään huolta, että energiapuun korjuu on laadukasta eikä siitä koidu haittaa metsän jatkokehitykselle tai ympäristölle.

Metsänhoidon suositukset ovat saatavilla energiapuun korjuuseen hoidetuista ja hoitamattomista kasvatusmetsistä sekä hakkuutähteiden ja kantojen korjuuseen uudistushakkuualoilta. Lisäksi esitellään energiapuun kaupasta sopiminen ja energiapuun mittaaminen. Suositukset päivitettiin 2023, jolloin työhön osallistui energiapuun korjuun asiantuntijoita ja tutkijoita esimerkiksi energiapuuta käyttävistä yhtiöistä, Suomen metsäkeskuksesta, metsänhoitoyhdistyksistä ja Luonnonvarakeskuksesta. Päivitystyössä huomiotiin päivitetyt PEFC- ja FSC-sertifioinnin standardit. Edellisiin suosituksiin ei ollut tarve tehdä perusteellisia muutoksia, mutta muutamia kohtia tarkennettiin ja tuotiin lisäinformaatiota.

Suosituksia löytyy energiapuun korjuusta hoidetuista ja hoitamattomista kasvatusmetsistä, hakkuutähteiden ja kantojen korjuusta uudistushakkuualoilta sekä energiapuun kaupasta sopimisesta ja energiapuun mittaamisesta. Kuva: Christer Backlund / Metsänhoidon suositukset

Uudet neuvot energiapuun korjuun suunnitteluun ja toteutukseen

Energiapuuta korjataan ylivoimaisesti eniten nuorista kasvatusmetsistä. Rankapuun korjuu ei eroa tavallisesta kuitu- ja tukkipuun korjuusta, mutta korjattaessa puu oksineen, ns. kokopuuna, korjuussa tulee huomioida vaikutukset metsän ravinnetasapainoon. Kokopuun korjuuta ei suositella edelleenkään kuivahkoa kangasta karummilta kasvupaikoilta. Myös toistuviin kokopuun ja hakkuutähteen korjuuseen on syytä kiinnittää huomiota, sillä tällöin kasvupaikalta poistuu ravinteita usein suuria määriä. Päivitetyissä suosituksissa on tuotu enemmän tietoa nimenomaan tämän työlajin vaikutuksista sekä tarkennettu käytännön toteutusta. Alla olevassa listassa on esitetty, mitä uutta suosituksissa on.

Uutta energiapuun korjuusta kasvatusmetsissä
Ranka- ja kokopuun korjuun vaikutukset luonnon monimuotoisuudelle on kuvattu aikaisempaa tarkemmin metsänomistajan päätöksenteon tueksi.
Hoitamattoman nuoren metsän hoidon suunnittelu ja toteutus on nostettu omaksi otsikokseen. Siinä on kuvattu eri vaihtoehtoja, miten hoitamatonta metsää voidaan kunnostaa kasvatuskelpoiseksi talousmetsäksi.
Hoitamattomien nuorten metsien energiapuun hakkuun toteutuksen avuksi on tuotu jäävän puuston tavoiterunkoluvut eri valtapituuksille ja puulajeille.
Energiapuun korjuuta koskeva lainsäädäntö on koottu yhden otsikon alle tarkastelun helpottamiseksi.

Ravinnetasapaino huomioitava hakkuutähteiden korjuussa

Hakkuutähteen korjuu uudistusaloilta on toiseksi yleisin energiapuun korjuumuoto. Hakkuutähdettä korjataan pääasiassa kuusivaltaisilta uudistusaloilta, mutta myös muualta. Hakkuutähteiden korjuussa on kokopuun korjuun tavoin tärkeää huolehtia metsän ravinnetasapainosta. Tämän vuoksi myöskään hakkuutähteitä ei suositella korjattavan kuivahkoa kangasta karummilta kasvupaikoilta. Luonnon monimuotoisuuden kannalta on tärkeää, että erityisesti lehtipuiden latvukset jätettäisiin metsään, sillä niistä hyötyy runsas lajisto.

Kantojen korjuu vaatii huolellista suunnittelua

Kantojen korjuu on nykyään melko vähäistä. Kantojen korjuuseen liittyy enemmän ympäristöriskejä kuin kasvatusmetsien energiapuun tai hakkuutähteen korjuuseen, minkä vuoksi sen suunnittelu ja toteutus on syytä tehdä huolella. Kantojen korjuuta ei suositella kuivahkoja kasvupaikkoja karummille kasvupaikoille. Jos kantoja nostetaan turvemailta, tulee vesistövaikutukset arvioida huolella. Kantojen korjuusta voi aiheutua lähistöllä oleviin vesistöihin rehevöittävää ja tummentavaa kiintoaineskuormia. Kantojen korjuussa poistuu myös paljon järeää lahopuuta, mitä uudistusaloilla on yleensä ennestäänkin vähän. Tällöin kantojen korjuu vähentää lahopuustosta riippuvan lajiston elinympäristöjä. Kantojen korjuu voi kuitenkin olla perusteltua esimerkiksi juurikäävän vaivaamilla alueilla. Kantojen korjuu ei poista juurikääpää, mutta voi vähentää sen tarttumista. Alla olevassa listassa on esitetty, mitä uutta suosituksissa on.

Uutta hakkuutähteen ja kantojen korjuussa uudistusaloilta
Kannattavan hakkuutähteiden ja kantojen korjuun kohteiden arviointiin on annettu enemmän ohjeistusta.
Hakkuutähteiden ja kantojen korjuun vaikutuksia vesistöihin ja luonnon monimuotoisuuteen on kuvattu aikaisempaa selkeämmin helpottamaan metsänomistajan päätöksentekoa.
Hakkuutähteiden suositeltua kuivatusaikaa on kasvatettu vähintään neljään viikkoon.
Työlajien toteutuksen suunnittelua ja aikataulutusta on tarkennettu esimerkiksi ajourien suunnittelun osalta.

Energiapuun korjuu on osa metsänhoidon toimenpiteiden palettia

Metsänhoidossa energiapuun korjuulla ei ole omaa erityisasemaansa, vaan se on yksi toimenpide muiden joukossa. Energiapuun korjuussa onkin yhtä lailla tärkeää noudattaa samoja metsänhoidon laatuvaatimuksia kuin muissakin hakkuissa. Näitä ovat esimerkiksi maasto- ja puustovaurioiden välttäminen sekä ajourien suunnittelu siten, että ne pysyvät riittävän kapeina. Erityisen tärkeää on huomioida lain mukainen velvoite torjua juurikääpää sulan maan aikana tapahtuvissa hakkuissa havupuuvaltaisissa metsissä.

Kirjoittaja on metsien käytön asiantuntija Tapiossa.