Tiet, sillat ja terminaalit tukemaan energiapuuhuoltoa
”Tieverkko, sillat ja terminaalit halutaan parhaalla tavalla palvelemaan puuhuoltoa ja energiapuun käytön ketjua”, raottaa Metsäkeskuksen Juha Niskanen lähtöpistettä TIESIT-hankkeelle.
Itä-Suomessa huomattava potentiaali
Kesäkuussa 2022 hanke otti aimo askeleen, kun maa- ja metsätalousministeriöltä varmistui rahoitus 2024 loppuun kestävälle työlle. Keskeisenä osana on selvittää 200 000 km yksityisteiden sekä 6500 sillan kuntoa ja käytettävyyttä.
Niskasen osuus selvityksessä keskittyy puuenergian huoltovarmuuden turvaamiseen. Metsäkeskuksessa tehdyn alustavan laskelman perusteella metsähakkeen käytön taloudellisesti kannattava lisäpotentiaali valtakunnallisesti on yhteensä 956 000 m3.
”Voisi sanoa, että keskinen ja eteläinen Suomi on aluetta, missä ei ole enää tehokasta puuenergian lisäyspotentiaalia. Sen sijaan Itä-Suomi Kymenlaaksosta Kainuuseen asti tarjoaa mahdollisuutta lisäykseen”, Niskanen kertoo. Terminaalien ja kaukokuljetuksen avulla tätä energiapuupotentiaalia voitaisiin siirtää suuren käytön kasvualueille eteläiseen Suomeen.
Paikkatietoa ja toimijatapaamisia
Hankkeen ensimmäinen vaihe on ollut rakentaa selvä kuva siitä, miten puu- ja varsinkin metsäenergian toimitusketjujen verkosto tällä hetkellä toimii. Tätä varten on kerätty paikkatietoa energiapuupotentiaalista, puun käyttöpaikoista, terminaalien sijainnista ja kuljetusinfrasta.
Niskasen projekti keskittyy puuperäisiin energiajakeisiin. Synergia tulee silti harkintaan, jos löytyy kiertotalouden alueita, joiden yhteyteen valmiiseen infraan voisi sijoittaa metsäenergian varastointia. Tällaisilla alueilla on Niskasen mukaan usein hyvää infraa olemassa, ja ne ovat sopivasti vähän etäällä asutuksesta.
TIESIT-hankkeen tavoite on palvella eri toimijoita. Metsähaketaselaskelman avulla energiapuun käyttäjä voi hahmottaa kuinka kaukaa polttoainetta voi hankkia, mitä reittejä pitkin se voisi kulkea käyttöpaikalle ja mitä terminaaleja tai muita solmupisteitä matkan varrelle muodostuu.
Merkittävä osa projektia on edistää viranomaisten käytäntöjen yhdenmukaistamista ja sujuvuutta. Maankäyttöä kaavoitetaan ja terminaalien tarvitsemia lupia nimittäin on käsitelty varsin vaihtelevasti eri puolilla maata.
Ministeriötä ja päättäjiä kiinnostaa arvatenkin kuva kokonaistilanteesta. Projektissa saadaan esille tarpeet liikenneväylien ja terminaaliverkoston kehittämisestä.
”Puuenergian kuljetus on monimutkainen kokonaisuus, johon vaikuttavat potentiaali, infra ja kalusto”, Niskanen toteaa ja jatkaa: ”Energiapuun toimitusketjut ovat tähän asti toimineet pitkälti maakunnallisella tasolla. Kaukokuljetuksen tarve on suuremmalti syntynyt vasta Venäjän hyökättyä Ukrainaan.”
Kaukokuljetuskaluston määrä ja laatu pullonkauloina
Jo nyt on käynyt selvästi ilmi, että sopivan kaukokuljetuskaluston määrän riittämättömyys on tosiasia. Pohjois-Savo ja alueet sen itäpuolella ovat erityisen haasteellisia. Uusien kalustojen toimitusajat ovat pitkiä, joten kaukokuljetuksen lisääminen vie aikansa. Rautateiden kalustojen osalta on ongelma, että sopivia hakevaunuja ei Suomessa juuri ole. Toisin on tilanne Ruotsissa, missä junakuljetusta on joillain alueille kehitetty jo pitkään ja kehitetty muun muassa sivulta kippaavia vaunuja. Runkopuiden kuljetukseen tarkoitetuilla pankkovaunuilla voidaan kyllä Suomessa kuljettaa pieniläpimittaista puuta.
Metsäteollisuuden sivutuotteilla on valtakunnallisesti iso merkitys energiahuollossa. Niihin liittyy kuitenkin suhdannevaihtelua. Syntyvän vajeen korvaaminen taas vaikuttaa logistiikkaan. Iso haaste on se, että venäläinen kalusto kuljetti pääosin idästä tulleen hakkeen. Kotimaisen kaluston riittäminen tulevaa talvea varten on arvoitus.
Väliraportti terminaaleista tulossa
Hankkeen työtä tukee suuri joukko toimialan parhaita asiantuntijoita ja osaajia eri organisaatioista. Näin saadaan mahdollisimman laaja näkemys energiapuun huoltovarmuuden tilanteesta ja kehittämistarpeista.
Terminaaliaiheesta syntyy syksyn aikana väliraportti toimijoiden käytettäväksi. Terminaalihankkeen ja TIESIT-hankekokonaisuuden loppuraportti julkaistaan 2024 lopussa. Siihen sisällytetään mahdollisimman paljon tietoa toimijoiden käyttöön.
