Biokaasu vähentää Hartwallin päästöjä ja tukee alueellista kiertotaloutta
“Laitoksen sisäänajo alkoi jo toukokuussa, jolloin mäskiä alettiin asteittain lisäämään reaktoreihin. Täydessä toiminnassa laitos on kesän loppuun mennessä, jonka jälkeen Lahden tuotantomme on täysin hiilineutraalia”, iloitsee Hartwallin tuotanto- ja toimitusketjujohtaja Tomi Korte biokaasulaitoksen kesäkuisten avajaisten jälkeen.
Märkämädätyksen kautta kaasua höyryksi
Sauterin toimittamassa laitoksessa massan lämmitys toteutetaan kierrättämällä sitä reaktorien ulkopuolisessa lämmönvaihtimessa, jolloin reaktorin sisällä ei ole helposti rikkoutuvia tai huoltoa tarvitsevia osia. Hartwallilla reaktori lämmitetään Lahti Energian kaukolämmöllä. Teknisessä huoneessa on putkilämmönvaihtimet sekä massojen kierrättämiseen suunnitellut kiertopumput.
Kahdessa reaktorissa on tuotantokapasiteettia 20 GWh/a.
Syntyvän biokaasun metaanipitoisuus on 55–60 %. Mäskistä mädätetyllä biokaasulla Lahti Energia tuottaa keskimäärin megawatin teholla höyryä Hartwallin prosesseja varten. Tarvittaessa biokaasujärjestelmästä saadaan kaasua syötettyä höyrylaitokselle noin 6,5 MW teholla, kertoo One1:n projektipäällikkö Jarkko Tenhunen.
Varsinaisten reaktoreiden perässä on jälkireaktori 3300 m3 ja katettu 3300 m3 mädätevarasto. Mädäte tyhjennetään pelloille syksyisin ja keväisin.
Fossiilivapaata energiantuotantoa paikallisella yhteistyöllä
Biokaasulaitoksen peruskivi muurattiin panimon pihaan lähes tarkalleen vuosi ennen avajaisia. Sen jälkeen kokonaisuus valmistui ripeästi, ja biokaasulaitoksen halkaisijaltaan 20 metriset reaktorit valmistuivat huhtikuussa.
“Hanke on osoitus siitä, että paikallisesti tuotettu energia voi korvata fossiilisen energian ja olla myös kustannustehokas vaihtoehto”, sanoo Lahti Energian toimitusjohtaja Jouni Haikarainen.
Biokaasulaitoksen lisäksi Hartwallille tuotetaan energiaa Lahden Kujalan käytöstä poistetulta kaatopaikalta kaatopaikkakaasulla ja Hartwallin jätevesien lämpöenergiasta. Kokonaisratkaisun kivijalkana toimii uusiutuvaa sähköä käyttävä sähkökattila. Uudella energiaratkaisulla saadaan tuotettua Hartwallin tarvitsema noin 25 gigawattituntia energiaa vuodessa.
Näin hanke eteni
Hartwallin biokaasulaitoksen toteutti energiaratkaisujen ja energiatehokkuuden asiantuntijayritys One1. Sen pääomistajia ovat Lahti Energia ja Pori Energia. Biokaasulaitosten hankekehittämisestä ja toteuttamisesta yrityksellä on jo kohtuullinen kokemus, kertoo yksi yrityksen perustajista, liiketoimintajohtaja Mika Kallio. Hän luopui omistajuudesta 2021, mutta jatkaa työtä yrityksessä. Biokaasu on viime aikoina noussut One1:n yhdeksi keskeiseksi toimialaksi.
One1 tuli mukaan Hartwallin hankkeeseen jo ideointivaiheessa, kun Lahti Energia mietti heidän asiakkaalleen ratkaisua päästä vastuullisuuden ESG-tavoitteissa eteenpäin. Biokaasusta löytyi kiinnostava ja kustannustehokas ratkaisu. ”Euroilla on teollisuudessa aina merkitystä, silloinkin kun halutaan toteuttaa vastuullisia ratkaisuja”, Kallio arvioi.
Projekti eteni melko nopeasti ideoinnista toteutukseen ja tarkempi suunnittelu käynnistyi 2022 alussa.
Teknologiatoimittajaksi valikoitui saksalainen Sauter, jonka kanssa One1 oli juuri toteuttanut Jalotofu-tehtaan yhteyteen rakennetun biokaasulaitoksen Tammisaareen. Siitä hankkeesta oli jo muodostunut käsitys Sauterin märkämädätyslaitoksen toimivuudesta. Teknologia katsotaan toki aina projektikohtaisesti ja olemme avoimia ja teknologiariippumattomia, Kallio vakuuttaa.
Lisää biokaasua rakenteilla
One1:llä on useita biokaasuhankkeita käynnissä. Pohjolan Perunalle Vihantiin on rakenteilla biokaasulaitos, jonka avulla vähennetään 600 000 litraa fossiilisen polttoöljyn käyttöä.
Kurikkaan puolestaan on valmisteilla kuuden biokaasulaitoksen ja keskitetyn nesteytysaseman biokaasuekosysteemi, jossa yrityksellä on keskeinen rooli toteuttajana. Suunnitteilla on kaasun keräilyputki ja biokaasun nesteytetys raskaan liikenteen käytettäväksi.
Lieksan hankkeessa, Pielisen Biossa, syötteenä on lietelantaa ja nurmea. Lisäksi ekosysteemiin rakennetaan parin kilometrin kaasunjakeluputki läheisille teollisuusasiakkaille. Siellä One1 rahoittaa hanketta ja jää myös operoimaan laitosta. ”Pystymme tarjoamaan ekosysteemin rakentajan roolin”, Kallio sanoo.
Pielisen Bio toimii Kallion mielestä esimerkkinä hankekehittämisestä, jota biokaasulle hänen mielestään tarvittaisiin enemmän, jotta päästään tuulivoiman tapaiseen nopeaan kasvuun. ”Biokaasulaitoksen suunnittelu ja toteutus ei ole ihan yksinkertainen projekti. On muun muassa kaavoitusasiat ja ympäristöluvat, mitkä pitää osata huomioida, valmistella ja toteuttaa. Kestävyyskriteerit ja tikettikauppa pitää osata myös huomioida suunnitteluvaiheessa, kun kannattavuutta etsitään”, hän jatkaa.
Pientä noottia Kallio antaa julkiselle taholle: ”Biokaasun lupa-asiat ovat hitaita ja tukipäätökset eivät aina tule sillä aikataululla, kuin luvataan Tarvittaisiin varmuutta, että markkina kehittyisi hyvin.”
