Onko lämpöyrittäjyys saavuttanut lakipisteensä?

TTS Työtehoseuran uudessa julkaisussa on tarkasteltu lämpöyrittäjyyden tilaa Suomessa vuonna 2022. Raportissa mainituin perustein Suomessa on 242 lämpöyrittäjää, jotka vastaavat 586 lämpölaitoksen ylläpidosta. Viimeisen viiden vuoden aikana lämpölaitosten määrä on hieman laskenut (ks. kuvaaja 1). Kuvaajan ulkopuolelta voidaan kertoa, että TTS:n aikaisempien arvioiden mukaan lämpöyrittäjien ylläpitämien laitosten määrä alkoi kasvaa 1990-luvun alussa ollen 20 vuotta sitten noin 200 laitosta. Tästä määrä kasvoi tasaiseen tahtiin kohti kuvaajassa näkyvää 600 laitoksen tasoa.

Kehitys on varmasti ollut siinä mielessä luonnollista, että lämpöyrittäjyyteen parhaiten soveltuvat kohteet lienee jo suuressa mittakaavassa kartoitettu ja toisaalta väen vähentyessä harvaan asutuilla alueilla on poistettu käytöstä useita laitoksia viime vuosina. Toki samaan aikaan uusiin lämpölaitoksiin on investoitu lähempänä kasvukeskuksia. Lisäksi tulee huomioida seurannan tarkentuminen koskemaan nimenomaan lämpöyrittäjiä eli esimerkiksi hieman suuremmat kunnallisten toimijoiden kohteet ovat poistuneet seurannan piiristä.

Kattiloita korjataan uusimisen sijaan

Voisiko lämpölaitosten kiinteän polttoaineen kattiloiden ikäjakaumasta (ks. kuvaaja 2) päätellä jotain lämpöyrittäjyyden tulevaisuudesta? Vaikuttaa ainakin siltä, että hyvin vähän ensimmäisten lämpöyrittäjien käyttöönottamia kattiloita on enää jäljellä. Suurin osa kattiloista on alan kasvun vuosilta eli 10–20 vuotta vanhoja. Tämäkin lienee loogista, sillä kattilat ovat pitkäaikaisia investointeja ja niitä myös jatkuvasti huolletaan ja korjataan kokonaan uusimisen sijaan.

Tulevaisuudennäkymät kaksijakoisia

Osana selvitystä kevättalvella 2022 haastateltiin reilua 40 yrittäjää yrityksen ja alan tulevaisuudennäkymistä. Heistä yli 80 % uskoi toimivansa lämpöyrittäjänä vielä 3–5 vuoden kuluttua.

Yritystoimintaa lopettamassa olevat vastaajat olivat pääosin eläköitymässä tai lopettamassa toimintaa sen pienimuotoisuuden vuoksi. Samalla aikajaksolla 47 % vastaajista arveli yrityksensä liiketoiminnan kasvavan, 50 % nykytason säilyvän ja 3 % sen laskevan.

Yleisemmin alan tulevaisuutta pohdittaessa useat vastaajat arvelivat puulla tuotetun lämpöenergian kysynnän jopa kasvavan lähitulevaisuudessa. Pidemmällä aikavälillä jotkin yrittäjät pitivät bioenergialla tuotetun lämmöntuotantoa jatkossakin vakaana toimialana, kun taas osa näki selkeästi puun polttamiseen perustuvan energiantuotannon vähenevän. Epävarmuustekijöinä mainittiin metsä- ja energiapolitiikka. Uusina mahdollisuuksina taas pidettiin jonkinlaista hybridituotantoa eli esimerkiksi lämpöpumppujen hyödyntämistä lämmityksessä tai kokonaan uusia tuotteita, kuten biokaasua ja -hiiltä. Vastaajien mediaani-ikä oli 53 vuotta, joten pidemmällä aikavälillä toiminnan jatkuminen edellyttää uusia tekijöitä.

Lämpöyrittäjyys on ollut taloudellisesti kannattavaa

Alan houkuttelevuuteen ja investointihalukkuuteen jatkossa vaikuttaa moni tekijä puun energiakäyttöä ohjaavasta politiikasta aina asiakkaiden tarpeisiin. Kun on kyse elinkeinosta, voidaan houkuttelevuutta tarkastella myös yritystoiminnan taloudellisen kannattavuuden näkökulmasta. Liiketoiminnan volyymia mittaavalla liikevaihdon kehityksellä tarkasteltuna (ks. kuvaaja 3) osakeyhtiöiden ja osuuskuntien kohdalla vuosina 2017–2021 on havaittavissa aaltoliikettä, joka näyttää kääntyneen ylöspäin vuonna 2021.

Vastaavasti joitakin taloudellisen kannattavuuden mittareita tarkastelemalla voidaan kuvaajasta 4 havaita, että yritysten käyttökate on ollut hieman laskusuunnassa ollen kuitenkin melko hyvällä tasolla. Nettotulos on säilynyt myös melko vakaalla noin 8–10 % tasolla. Korkeaa ja trendiltään nousevaa omavaraisuusastetta on usein liitetty laitekannan ikääntymiseen ja toisaalta mahdollisten investointien siirtymiseen tulevaisuuteen.

Laitos- ja yrityskanta edelleen vahva

Tämän kirjoituksen otsikon kysymykseen ei ole selkää vastausta, mutta juuri nyt näyttää siltä, että lämpöyrittäjäkokoluokan laitosten määrän kehitys on tasaantunut. Toisaalta laitos- ja yrityskanta on edelleen vahva ja lämpöverkkoihin on liitetty paljon lämpöä jatkossakin tarvitsevia rakennuksia. Metsähakkeella ja pelletillä tuotetulle lämmölle löytyy juuri nyt ja lähitulevaisuudessa sekä käyttöä että tuottajia, mutta pidemmän aikavälin näkymän ennustaminen on vähintään haastavaa. Fossiilienergian selättämiseksi monipuolinen, bio- ja uusiutuvaan energiaan pohjautuva energiapaletti on joka tapauksessa hyvä lähestymistapa.