Nuorten metsien energiapuulle on nyt kysyntää – Metsäkeskuksen tietotuotteet apuna

Ilmastotavoitteet ja päästöoikeuden hinnan nousu ovat viime vuosina lisänneet metsäenergian kysyntää. Tänä vuonna Ukrainan sota ja sitä seuranneet pakotteet sekä puun tuonnin lopettaminen Venäjältä ovat kasvattaneet metsäenergian roolia kansallisena huoltovarmuuspolttoaineena.

Luonnonvarakeskuksen valtakunnan 12. inventoinnin mukaan metsissämme on 460 000 hehtaaria kiireellisiä taimikonhoitokohteita, jotka ovat ehtineet nuoren kasvatusmetsän vaiheeseen, sekä lisäksi 900 000 hehtaaria kiireellisiä ensiharvennuksia. Näistä kohteista korjattavaa pienpuuta on mahdollista ohjata energiakäyttöön.

Viestintäkampanja avuksi

Pienpuun korjuukustannusten ja heikon kannattavuuden ohella yrittäjien haasteena energiapuun hankinnassa on tiedonsaanti kohteiden omistajista korjuupalvelujen markkinointia varten.

Markkinaehtoisesti korjuuoloiltaan heikompien ja kustannuksiltaan kalliimpien pienpuukohteiden korjuu on haasteellista ja työt jäävät helposti tekemättä. Metsänomistajien kannustamista nuoren metsän hoitoon ja pienpuun liikkeelle saamiseen on tärkeää jatkaa. Yhteistä viestintää on tehty muun muassa Metsäkeskuksen Energiaa metsästä -kampanjassa.

Metsäkeskuksen tietotuotteet ja tietopyynnöt toiminnan tukena

Metsäkeskuksen ylläpitämä metsävaratieto luo valtakunnallisesti yhtenäisen tietopohjan mahdollisten energiapuukohteiden paikantamiseen. Mahdolliset energiapuukohdekeskittymät -karttapalvelu löytyy Metsäkeskuksen verkkosivuilta. Palvelu on toimijoiden hyödynnettävissä pienpuun hankinnan ja metsäpalveluiden markkinoinnin tueksi. Karttapalvelu löytyy osoitteesta: metsakeskus.fi/fi/avoin-metsa-ja-luontotieto/metsatietoaineis-tot/metsien-kayttomahdollisuudet

Tiukilla rajauksilla parhaat kohteet

Karttapalvelussa on julkaistu karttaesitys keväällä 2022 poimituista keskiläpimitaltaan 10-16 cm:n hakkuu- ja hoitokuvioista, joille esitetään ensiharvennusta tai nuoren metsän hoitoa kuluvalle tai ensi vuodelle. Kohteiden valinnassa on etsitty kuvioita, jotka sijaitsevat enintään 250 metrin etäisyydellä toisistaan vähintään viiden hehtaarin leimikkokeskittyminä ja enintään 500 metrin etäisyydellä tiestä.

Energiapuun hankinnan kohdentaminen isompiin leimikkokeskittymiin on yksi keino parantaa kannattavuutta. Toimintamallina voisi kokeilla kohteiden markkinointia korjuuresurssien ja työmaiden keskittämiseksi vaikkapa kyläkunnittain. Toimintamalli toisi kustannushyötyjä ja voisi toimia paikallisesti hyvänä keinona aktivoida metsänomistajia nuorten metsien kunnostamiseen.

Tietopyynnöllä kontaktia

Toimija voi hakea Metsäkeskukselta kohteiden maanomistajien yhteystietoja täyttämällä Metsäkeskuksen verkkosivuilta löytyvän lomakkeen. Tietopyynnössä on kerrottava miltä alueelta ja millä kriteereillä metsänomistajien yhteystiedot poimitaan ja mihin tarkoitukseen yritys tietoja käyttää. Metsänomistajien yhteystietoja voi käyttää kirjepostina ja puhelimitse tehtävään markkinointiin. Metsäkeskus ei voi luovuttaa metsänomistajien sähköpostiosoitteita.

Metsäkeskuksen rekistereissä olevien metsätietojen luovuttamiseen sovelletaan lakia Suomen metsäkeskuksen metsätietojärjestelmästä eli metsätietolakia (419/2011 9 §). Lisätietoa metsänomistajien yhteystietojen käsittelystä ja luovutuksesta: metsakeskus.fi/fi/asiointi/tietojen-kasittely-ja-luovutus