Metsitystä menestyksekkäästi 

Metsityksellä saadaan aikaan uutta metsää ja voidaan lisätä luonnon monimuotoisuutta. Kaikki avoimet kohteet eivät ole kuitenkaan metsitykseen soveltuvia. Esimerkiksi maisemanäkökohtien, perinnebiotooppien tai avointa elinympäristöä vaativien lajien säilymisen kannalta on tärkeää harkita missä metsitystä toteutetaan. 

Potentiaalisia metsityskohteita on runsaasti 

Kolmevuotinen valtakunnallinen Peltoheitot ja suonpohjat metsitättämällä hiilinieluiksi -hanke on saatu onnistuneesti päätökseen. Hankkeen päätavoitteena oli tuottaa tietoa, jonka avulla Suomen hiilinieluja voidaan lisätä metsittämällä turvetuotannosta vapautuneita suonpohjia ja heikkotuottoisia tai viljelystä poistuneita maatalousmaita. 

Potentiaalisten metsityskohteiden kartoituksen tuloksena tunnistimme 88 000 hehtaaria entisiä maatalousmaita ja 10 000 hehtaaria entisiä turvetuotantoalueita metsitykseen soveltuviksi alueiksi. Kohteita on koko maassa, mutta suurin potentiaalinen metsityspinta-ala on maakunnista Pohjois-Pohjanmaalla.  

Joutoalueiden metsitystukea on voinut hakea vuodesta 2021 alkaen. Tähän mennessä tukea on myönnetty 4 498 hehtaarille, joista on toteutettu 1 270 hehtaaria. Ennen tuen voimaantuloa metsityspinta-ala on ollut noin 1 000 hehtaaria vuosittain. Pellon metsitys voi olla kannattavaa kivennäismaalla ilman metsitystukeakin. Turvepelloilla tuki on tarpeen, koska metsityksen kustannukset ovat siellä korkeammat ja puuntuotos pienempi.  

Metsityksellä puuta ja hiilinieluja 

Viljelyksestä poistuneiden peltojen metsitys on kalliimpaa ja epäonnistumisen riski suurempi kuin normaalissa metsänuudistamisessa. Maatalouskäyttö muuttaa maan ominaisuuksia, joten onnistunut pellon metsitys vaatii tehokkaan maanmuokkauksen, suuret taimet ja aktiivisen heinäntorjunnan. Puuston kasvu on kuitenkin nopeaa metsitetyillä pelloilla maan ravinteisuuden ansiosta. Käytöstä poistuneiden turvetuotantoalueiden metsitys onnistuu hyvin, mutta vaatii tekijältään tietoa ja taitoa kasvupaikan ravinteiden riittävyyden arvioimiseksi puuston kasvatusta varten. Tuhkalannoitus on hyväksi todettu keino fosforin ja kaliumin saatavuuden varmistamiseksi.  

Joutoalueiden metsityksellä luodaan uusia hiilinieluja, kun aiemman puuttoman alueen tilalle kasvaa metsä. Noin yhden hehtaarin metsityksellä voidaan puuston kiertoaikana kompensoida yhden suomalaisen keskimääräinen vuotuinen hiilijalanjälki. Turvemaiden metsitys on ilmastonmuutoksen hidastamisessa tehokkaampi keino kuin kivennäismaiden metsitys.  

Metsityksen esimerkkikohteet -nettisivulla voit tutustua metsityksen onnistumiseen, puuston kasvuun ja metsitysmenetelmiin. Kohteisiin voi myös tutustua paikan päällä. 

Hankalan tilusrakenteen metsätilat 

Hankalan tilusrakenteen ominaisuuksia ovat esimerkiksi pitkät ja kapeat metsätilat, joilla mm. kustannustehokkaat metsitykset, järkevät vesitalous- ja vesiensuojelurakenteet sekä kosteikot ja tuhkalannoitukset on hankala toteuttaa. Tällaisia alueita on erityisen runsaasti Etelä- ja Pohjois-Pohjanmaalla. Ongelmia voidaan ratkaista  esimerkiksi maapankkitoiminnalla ja metsitystuen yhteishankkeilla. Maapankkitoiminnalla tarkoitetaan valtion harjoittamaa yksityismaiden hankintaa, maanvaihtoa ja myyntiä. 

Tuhkalannoituksen yhteishankkeet 

Tuhkalannoituksen yhteishankkeiden tavoitteena on saada lannoitukset taloudellisesti kannattaviksi ja pienet metsätilat niiden piiriin. Potentiaalisten tuhkalannoituskohteiden metsänomistajien puhelinhaastattelujen mukaan lähes puolet metsänomistajista oli kiinnostuneita osallistumaan tuhkalannoituksen yhteishankkeeseen. Kiinnostusta yhteishankkeisiin vähensivät mm. liian pienet pinta-alat, omistajan korkea ikä (hyöty ei tule itselle) ja ennallistamisasetuskeskustelun aiheuttama epävarmuus.