Puuenergia

Nuorten metsien hoidolla useita hyötyjä

Harvennusten yhteydessä kerättävä pienpuu soveltuu energiakäyttöön turvaamaan huoltovarmuutta sekä energiaomavaraisuutta ja harvennus itsessään tuo hyötyjä talousmetsälle. Nopeasti kasvanut energiapuun kysyntä on antanut hyvät puitteet ensiharvennusrästien purkamiseen, mutta on samalla lisännyt alan työvoimapulaa.

11/2022

Kuvat - Tage Fredriksson

Harvennuksen jälkeen metsän arvokasvu nousee paremmalle tasolle ja pienpuu saadaan hyötykäyttöön.

Nuorten metsien harvennukset tuovat tullessaan monia hyötyjä. Harvennettu metsä sopeutuu paremmin tuhoriskeihin ja järeytyvä puu tuottaa nopeammin arvokasta tukkipuuta sekä metsänomistajalle enemmän kantorahatuloja.

Nuorten metsien harvennusten yhteydessä kerättävä pienpuu soveltuu puolestaan hy vin energiakäyttöön ja on turvaamassa energian saannin huoltovarmuutta ja energiaomavaraisuutta.

Rästien purkamiselle edellytyksiä

Suomen energian saannin huoltovarmuuden kannalta on tärkeää, että energiapuuta saadaan liikkeelle kotimaan metsistä. Energiapuun nopeasti kasvaneella kysynnällä on mahdollisuus purkaa metsiin kertyneitä ensiharvennusrästejä, varsinkin jos energiapuun kysyntä ja hankinta saadaan kohdennettua metsänhoidon kannalta kiireellisiin riukumetsien harvennuksiin ja nuoren metsän kunnostuksiin.

Nuorten metsien hoitomenetelmiä, korjuuratkaisuja ja toimintatapoja kohteiden toteutusta varten on aktiivisesti kehitettävä. Nykymenolla hoitotöitä ja harvennuksia jää liikaa tekemättä.

Koneyritysten kannattava toiminta avainasemassa

Suomesta löytyy satoja koneyrityksiä, joiden pääliiketoiminta nojaa energiapuun ostoon, korjuuseen sekä energiapuun käsittelyyn eri muodoissa. Monen pienen maaseutupaikkakunnan suurin työllistäjä ja verojen maksaja onkin usein metsäkonealan yritys. Suomen huoltovarmuuden kannalta on tärkeää, miten nämä yritykset pärjäävät ja investoivat.

Latvuskerros on nopeasti sulkeutumassa harvennuksen jälkeen.

Hyvät edellytykset tällä vuosikymmenellä

Pieniläpimittaisen energiapuun korjuuseen tarvitaan erityisesti tähän tarkoitukseen sopivaa kalustoa jo pelkästään korjuutyön metsänhoidollisen laadun varmistamiseksi. Yrittäjien kyky investoida koneisiin ja laitteisiin turvataan vain sillä, että yritystoiminta on kannattavaa. Toiminnan tulee olla kannattavaa myös keskipitkällä aikavälillä, ei vain Ukrainan sodan aiheuttaman energiakriisin aikana. Kalliita koneita ei makseta yhden tai kahden korjuukauden aikana, tarvitaan pitkän aikavälin näkymää metsäenergia-alalle.

Näkymä tulevaisuuteen on tällä hetkellä energiapuun kysynnän osalta valoisa. Pelkästään Venäjältä tuodun energiapuun korvaaminen työllistää ison joukon ammattilaisia ja yrittäjiä. Metsäenergia-alan näkymistä löytyy lisää Metsäkeskuksen julkaisemasta tulevaisuuskatsauksesta.

Taitaville kuljettajille kysyntää

Kysynnän voimakas kasvu on toisaalta kärjistänyt alan työvoimapulaa entisestään. Voimakkaasti kohonneiden polttoainekustannusten lisäksi koneyrittäjät painivat akuutin työvoimapulan kanssa erityisesti harvaan asutuilla maaseutualueilla. Ammattitaitoisesta ja sitoutuneesta koneenkuljettajasta kannattaa yrittäjän pitää kiinni kynsin ja hampain. Alan työvoimapula on muuttunut yhdestä monista yrityksen kasvun jarruista akuutiksi yritystoiminnan esteeksi. Mikäli uusia alasta kiinnostuneita konekuskeja ja puutavara-autonkuljettajia ei saada alalle houkuteltua merkittävästi lisää, on edessä jopa yritysten alasajoja.

Työnantajataidot koetuksella

Valmistuneista konekuskeista ja puutavarakuskeista valitettavan moni myös hakeutuu metsäalan ulkopuolelle töihin valmistuttuaan. Erityisesti maanrakennusalan houkuttelevuus on ollut suurta konekuskien keskuudessa. Myös moni puutavara-auton kuljettaja on hakeutunut alan ulkopuolelle mahdollisesti helpomman työn ja paremman ansiotason perässä. Meillä ei pitäisi olla varaa tähän, joten ratkaisu olisi löydyttävä pian. Myös yhteiskunnan apua tarvitaan tämän haasteen kampittamiseen.

Metsäalan vetovoimaisuudesta tulee huolehtia, sillä harva haluaa töihin alalle, jossa metsäenergian ja metsien hyödyntämisen hyväksyttävyydestä laajemminkin käydään aika ajoin kärkevääkin keskustelua. Suomen energiantuotanto varsinkin isojen kaupunkien ulkopuolella nojaa vielä kauan polttoon perustuvaan energiantuotantoon varsinkin talvikaudella. Ilman yrittäjiä ja yritysten kannattavaa liiketoimintaa tämä yhtälö ei kuitenkaan ole mahdollinen.

Kirjoittajat ovat Suomen Metsäkeskuksen asiantuntijoita.