Puuenergia

Kolmannessa sukupolvessa metallitöitä – energian hinta haastaa kannattavuutta

Lämpöä ja sähköä kuluu reippaasti perinteisessä tamperelaisessa metalliteollisuusyrityksessä. Energian kohonneita kustannuksia on pyritty tähän mennessä taklaamaan panostamalla energiatehokkuuteen ja siirtymällä polttoöljystä pellettilämpöön.

11/2022

Kuvat - Hannes Tuohiniitty

Valaistuksen lisäksi tarvitaan 200 MWh lämpöä tilojen lämmitykseen.

Soppeenmäen teollisuusalueella kuuluu perinteisen teollisuuden ääniä. Tampereen seudun vahvassa metalliteollisuuden keskittymässä on vuodesta 1953 toiminut alihankinnan osaaja Metallityöliike Juholat Oy. Tampereen Raholaan Heikki Juholan aikanaan perustama yritys aloitti valmistamalla lasten leikkikalusarjoja ja antennikiinnikkeitä, kertoo jo kolmatta omistajasukupolvea edustava Jaro Juhola.

Muutto Ylöjärvelle tapahtui 1973 ja ensimmäinen sukupolven-vaihdos 90-luvun aikana. Asiakaskunta vuosikymmenten ajalta on kuin teollisuuden Kuka kukin -kirjojen sivuilta: Valmet, Agco Power, Sisu Diesel, Cargotec, Kalmari, Millog. Vientiin tuotteista päätyy 60 %:n luokkaa. Niillä markkinoilla pärjää, kun toimitusvarmuus ja laatu ovat kohdallaan, Juhola toteaa.

Liikevaihto on pyörinyt noin 3,5 miljoonan euron tasolla viime vuosina, mutta tänä vuonna puhkaistaneen 4 miljoonan raja, Jaro Juhola arvioi. Tulosta tehdään noin 30 työntekijän voimin. Hallitila ja palveluvalikoima on kasvussa, sillä juuri tehty liiketoimintakauppa lähellä sijaitsevasta pintakäsittely-yrityksestä laajentaa omaa toimintaa. Monipuoliseen konekantaan kuuluu muun muassa CNC-sorvit, hienosädeplasma, segmenttihiomakoneet, CNC-polttoleikkauskone ja työstökoneet.

Nyt yrityksen johdossa on neljä serkusta,Heikin lapsienlapset. Kuvassa vasemmalla Jani Juhola ja oikealla Jaro Juhola.

Energian kohonnut hinta syö katetta

Viime kuukausien energian hinnan nousu saa mietteliääksi. Energialla on iso merkitys Metallityöliike Juholoiden tuotantokustannuksissa. Tilojen valaistuksessa ja koneistossa kuluu yli 480 MWh vuodessa sähköä. Lämmityksessä tarvitaan lisäksi yli 200 MWh. ”Varsinkin sähkön hankinta on nyt iso kysymys. Edellinen sähkösopimus oli voimassa tähän kesään asti yrittäjäjärjestön yhteis-hankinnan kautta. Nyt on mietinnässä, että mistä voimme säästää sähköä.” Jaro Juholalla on tuntuma, että eivät voi lyödä suoraan asiakkaille noussutta hintaa.

Energiatehokkuus ja siirtyminen pellettiin auttavat

Viime vuoteen asti lämmitys oli toteutettu polttoöljyllä. Polttoöljyä kului keskimäärin 30 000 litraa ja viime vuosien hintatasolla sen kustannus oli 50–60 000 euroa vuodessa. Lämpöä tarvitaan tuotantotilojen lämmitykseen. Muutaman vuoden ajan oli kyllä mietitty mihin siitä siirrytään. Mitä tosiasiallisia vaihtoehtoja oli polttoöljylle? ”Paikallisen lämpöyrittäjän kaukolämpö oli selvityksessä, mutta se ei edennyt toteutukseen asti. Läheltä kulkeva kaukolämpö tuntui liian kalliilta. Vesi-ilmalämpöpumppuakin selvitettiin, mutta se ei tuntunut hyvältä ratkaisulta”, Juhola kertaa.

Oma apu, paras apu

Ratkaisu lähti rakentumaan, kun tuttu hitsaaja ehdotti ratkaisuksi pellettikonttia. Kontin sijaan päädyttiin kuitenkin rakentamaan pellettilämmitys vanhaan lämpökeskukseen. Ensimmäisenä tuli vastaan käytetty viljasiilo, joka omana työnä modifioitiin pellettivarastoksi. Tästä käynnistyi lumipalloefekti ja hankittiin kattila sekä poltin Virosta. Pellettilämmitys otettiin käyttöön 2021 loppukesästä.

Pellettilämmityksen hoito on annettu yhden työntekijän vastuulle. Siihen menee tosin vain muutama tunti kuukaudessa: tuhkan tyhjennys noin kerran viikkoon ja kerran kuukaudessa suurempi puhdistus. Siitä on helposti selvitty. ”Aika moni kauhisteli aluksi, että iso homma hoitaa, mutta osoittautui muuksi.”

Polttoainelasku pieneni

Nykyisin tuotantoon kuuluu satoja erilaisia kappaleita, pienistä aluslevyistä massiivisiin koneiden osiin. Viimeistely voidaan tehdä märkä- ja pulverimaalauksena ja esikäsittely teräskuulasinkouksella.

Pellettiä kuluu vuodessa noin 45 tonnia ja ensimmäisen vuoden hinnoilla kustannus on ollut noin 10–11 000 euroa. ”Tosin pelletin hinta näyttää juuri olevan kovassa nousussa. Heinäkuun lopulla hintatarjouksen päättyessä ehdimme vielä onneksi täyttämään 11 tonnin siilon.”

Yrityksessä tehtiin jokunen vuosi sitten myös päivitys kiinteistön valaistukseen. Vaihtamalla 550 loisteputkea led-putkiin saa-tiin kuukausitasolla yli 5000 kWh säästö sähkönkulutukseen, Juhola kehaisee tyytyväisenä. Ikkunat ja ovia on myös vaihdettu. Ilmanvaihdon tehostaminen ja lämmön talteenotto olisivat käytännössä kustannustehottomia, sillä rakennukset ovat vuosikymmenten takaa ja toimintaa on useassa rakennuksessa. ”Aurinkopaneeleitakin on harkittu muutama vuosi sitten viimeksi. Ehkä niidenkin aika vielä tulee.”