Pelletin kysynnän ja tarjonnan tasapainossa haasteita tulevana talvena
Puupelletit ovat lämmittäneet Suomen koteja, kaukolämpöä ja teollisuuden tarpeita 1990-luvun lopulta lähtien. Käyttö ja tuotanto ovat kasvaneet hyvin tasaista tahtia.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan on muuttanut energiamarkkinan Euroopassa perusteellisesti. Tällä on myös kahdensuuntainen vaikutus pellettienergiaan:
- Halu ja myös väistämättömyys korvata venäläistä maakaasua ja öljyä sekä jossain määrin kivihiiltä on lisännyt koko maanosassa pellettien kysyntää hyvin nopealla aikavälillä. Kiihtyvä kiinnostunut pellettiä kohtaan on alkanut keskisessä Euroopassa jo 2021 aikana kohonneen maakaasun hinnan ja fossiilienergiasta eroon kannustavien tukien myötä.
- Venäjältä, Valkovenäjältä ja Ukrainasta Eurooppaan aiemmin tulleiden pellettien poistuminen markkinoilta 10.7. voimaan tulleiden sanktioiden ja sitä ennen sertifiointijärjestelmien rajoitusten takia on aiheuttanut merkittävän tarjonnan vähenemisen markkinoilla. Niiden ja Euroopan itärajan takaa tulevien raaka-aineiden osuus Itä-Euroopan tuotannossa on ollut noin 15 % Euroopassa vuosittain käytetystä pelletistä, luokkaa 2,5–3 miljoonaa tonnia. Näin suurta määrää ei pystytä korvaamaan nopeasti muualta maailmasta eikä Euroopan omaa tuotantoa myöskään saada kasvatettua alle vuodessa merkittävästi.
Pelletin lisäkäyttö kiinnostaa Suomessa
Suomessa pelletin tuotanto on kasvanut viime vuosina vain vähän. Muutaman viime vuoden käytön kasvu on perustunut tuontiin, varsinkin Venäjältä. Samaan aikaan pelletin lisäkäyttö Suomessa kiinnostaa monia, kuten alue- ja kaukolämmöntuotannossa sekä teollisuuden eri kohteissa. Pientaloissa käyttö ei ole muutamiin vuosiin lisääntynyt, vaikka nyt viime kuukausina laitteita onkin myyty kiihtyvästi. Pellettienergialle on olemassa vahva segmentti, missä se on haketta kannattavampi vaihtoehto matalamman laitosinvestoinnin ja käytön nopeamman säätyvyyden takia.
Tuotanto laajenee, mutta ei riittävästi
Kotimaista pellettituotanto on noin 20 yrityksellä. Niistä neljällä on maantieteellisesti merkittävä tarjonta: Neova (ent. Vapo), Versowood, StoraEnso sekä ProPellet. Uutta kapasiteettia on tällä hetkellä rakenteilla StoraEnsolle Varkauteen sekä ProPelletille Tervolaan. Näiden määrä korvaa Venäjän tuonnista syntyneestä vajeesta ehkä neljänneksen ja uusi kapasiteetti pääsee täysimääräisesti käyttöön vasta vuonna 2023.
Euroopan pellettituottajien järjestö EPC:n keräämien tietojen mukaan monissa Euroopan maissa pelletin kysyntä on voimakasta ja tarjonta sinnittelee perässä. Tuotantoon vaikuttaa moni asia, merkittävimpinä sahateollisuuden tuotantomäärät ja niiden vaikutus pelletin raaka-aineisiin sekä pellettitehtaiden nousseet tuotantokustannukset. Etelä- ja Länsi-Euroopassa pellettien kuluttajahinnat ovat alkuvuoden aikana ampaisseet ennätyslukemiin. Korkeita hintoja selittää osaltaan näiden alueiden korkea maakaasun ja sähkön hinta, joiden käytölle lämmityksessä pelletti on vaihtoehto ja asettaa hintatasoa. Todellinen saatavuus ja hintataso nähtäneen syksyn aikana. Kohonnut pelletin hinta on mahdollisuus pelletin lisätuotannon kasvattamiselle, sillä venäläisen pelletin matalahko hinta on aiemmin alentanut kotimaisen pelletin tuotannon kannattavuutta.
Tulevalle talvelle ennustettavissa muutoksia saatavuuteen
Kysynnän kasvu alkoi jo kesällä 2021 kallistuneiden polttoaine- ja päästöoikeushintojen myötä. Kuluvan kesän aikana on Suomessakin alkanut näkyä merkkejä, että pelletin tarjonta voi muodostua hyvin kireäksi. Ensi talvena voi siis olla haasteita saada pellettiä ainakin yhtä nopeasti, edullisesti ja riittävästi kuin aiemmin. Toimijat tekevät ymmärrettävästi kaikkensa, että kukaan ei jäisi ilman. Markkinoiden kaikki osapuolet tarvitsevat malttia, jotta ylilyönneiltä vältytään ja poikkeuksellisesta tilanteesta selvitään kunnialla.
Oikeilla säädöillä säästöä
Kuluttajilla parhaita tapoja pelletin säästeliääseen käyttöön on tarkistaa laitteiden säädöt kohdalleen ja huolehtia säännöllisestä kattilan ja polttimen puhdistamisesta. Väärä polttoaineilmaseossuhde polttaa tehottomasti ja epäpuhtaasti. Kattilapinnoille leijuva noki ja tuhka puolestaan heikentää lämmön siirtymistä tehokkaasti ja heikentää hyötysuhdetta. Lämmönjakoverkoston oikeat lämpötilat kannattaa varmistaa ja hankkia shunttia ulkolämpötilan mukaan ohjaava lämmönsäädin, ellei mitään ohjausta ole entuudestaan.
Samalla on hyvä muistuttaa, että pientalojen pellettikattiloissa ei kannata käyttää muita kuin puupellettejä, koska ne voivat lyhentää laitteen käyttöikää ja vähintään heikentävät huomattavasti tehokkuutta. Tällaisia ovat esimerkiksi suurempiin laitoksiin tarkoitetut auringonkukkakuoresta valmistetut pelletit, olkipelletit tai muusta kuin puhtaasta puusta valmistetut pelletit.
Hinnat seurattavissa
Pelletin hintaa on Suomessa seurattu jo vuodesta 2002 lähtien. Käyttäjä voi seurata pelletin kuluttajahinnan kehitystä Tilastokeskuksen hintaseurannasta, joka perustuu neljännesvuosittain tehtävään hintaseurantaan. Tilastokeskuksen seurannasta näkee, että hinta on pysynyt hyvin tasaisena vuosia. Pelletin hinta on ollut käyttäjälle erittäin vakaata 2000-luvun alkuvuosien tasokorotuksen jälkeen.
Suurempien pelletinkäyttäjien hintaa lämmöntuotannossa kuvaa Afryn hintaseuranta, joka on tarkasteltavissa Bioenergia-lehden lukutunnuksilla sekä pohjoismainen maksullinen Foexin pix pellet -hintaindeksi.
