Jari Liski luo peltoviljelyyn hiilensidontaa mittaavaa järjestelmää
Ilmatieteen laitoksen tieteellinen johtaja ja tutkimusprofessori Jari Liski tutkii tutkimusryhmänsä kanssa metsä- ja peltoekosysteemien ja ilmakehän välistä vuorovaikutusta. Liskin tausta tieteellisen johtajan tehtävään ei ole kuitenkaan ollut aivan tyypillisin, sillä hän on peruskoulutukseltaan metsänhoitaja ja väitellyt metsähoitotieteestä tohtoriksi. Suunta ympäristön hyvinvoinnin parissa työskentelyyn on kuitenkin ollut selvä kaiken aikaa. Liskistä jo lukioaikoina tehty lehtihaastattelu paljastaa, että työura on edennyt pitkälti juuri niin, kuin pian valmistuva ylioppilas oli visioinut.
Kun puhutaan metsistä ilmastonmuutoksen hillitsijänä, ollaan automaattisesti tekemisissä metsien hiilenkierron kanssa. Vielä 90-luvun alussa tutkimus keskittyi puuston hiilenkiertoon, vaikka tiedettiin, että metsäekosysteemin hiilivarastosta suurin osa on maaperässä. ”Tutkijana on kiinnostanut sellaiset asiat – niin kuin pitääkin – joista ei vielä tiedetä”, Liski kertoo polkua maaperän hiilitaseen tutkimuksen pariin. Työuran Liski on tehnyt maaperän hiilenkierron tieteellisen tutkimuksen parissa tutkimuslaitoksissa.
Tarve yhtenäiselle laskentamallille
Metsien hiilenkierron tutkimus nivoutui peltoviljelyyn selvitettäessä, miten peltojen metsitys vaikuttaa hiilitaseeseen tai käänteisesti silloin, kun metsästä raivataan peltoa. Liski on tutkimusryhmineen kehittänyt laskentamallia metsien maaperän hiilenkierron arviointiin. Verrannollinen laskentamalli kaivattiin myös pelloille ja sen kehittäminen toi Liskin yhteen peltoekosysteemien tutkijoiden sekä maataloustutkijoiden kanssa.
Hiilensidonnan keinot pohdinnassa eri tahojen kanssa
Peltojen ilmastovaikutuksiin ja peltojen hiilitalouteen liittyvä tutkimus on ollut kasvava tutkimusala Ilmatieteen laitoksella yhteistyössä muiden tahojen kanssa. Viisi vuotta sitten Itämeren tilan kohentamiseen tähtäävää työtä tekevä Baltic Sea Action Group havahtui, että osana toimenpiteitä pitää olla myös ilmastonmuutokseen ja maatalouteen liittyvä työ. Liski kutsuttiin mukaan kokoamaan tutkimusverkostoa ja suunnittelemaan, millaista tutkimusta aiheesta pitäisi olla.
Projekti on edennyt Liskin mielestä sangen hyvin: ”Perustimme Carbon Action -aloitteen, jossa ideana on yhdistää maanviljelijät ja yrityselämä sekä julkisen sektorin päätöksenteko ja tutkimus.” Carbon Actionin tarkoitus on kehittää tutkimukseen perustuvia ratkaisuja viljelymaiden maaperän hiilivaraston ylläpitämiseen, kasvattamiseen ja hiilen häviämisen estämiseen.
Yhdessä viljelijöiden kanssa pohditaan, miten hiilensidonnan keinoja voi ottaa käyttöön tavallisilla maatiloilla. Yritysmaailman kanssa puolestaan, että millaisia liiketoimintamahdollisuuksia siihen liittyy. Liiketoiminta voi koskea niin ruokayrityksiä, teknologiayrityksiä, mittausteknologiaa, ohjelmointifirmoja kuin vakuutus- ja rahoituslaitoksiakin.
Todentamisjärjestelmä mahdollistaa ohjauskeinot
Kehitteillä olevan hiilensidonnan vaikutusten todentamisjärjestelmän avulla voitaisiin edistää hiiltä sitovaa viljelyä hiilimarkkinoiden kautta tai kehittää ohjauskeinoja, kuten maatalouden tukijärjestelmiä, kannustamaan hiiltä sitoviin viljelytapoihin. ”Jos ei ole menetelmää, jolla luotettavasti arvioidaan, miten paljon hiiltä lisääntyy ja paljonko muut kasvihuonekaasupäästöt vähenivät, ei ole mahdollista kehittää ohjauskeinoja”, Liski valottaa tavoitteita.
Toteutettavissa olevia keinoja
Järjestelmä on jo tekniikan osalta toiminnassa, mutta vielä tarvitaan täyttöä tietoaukkoihin. Yksi akuuteimmista asioista on selvittää tarkemmin eri viljelyvaihtoehtojen vaikutuksia eri olosuhteissa. Lisäksi tarvitaan myös lisää tietoa esimerkiksi kivennäis- ja turvemaapeltojen kestävämmästä käsittelystä ilmastonäkökulmasta.
”Merkittävää on mielestäni, että osattaisiin yhdistää edulliset ilmastovaikutukset ja sopeutumiskyky ilmastonmuutokseen maanviljelyyn ja talouteen. Kehitetään keinoja, jotka ovat maanviljelijöiden käytännössä ja taloudellisesti mahdollista toteuttaa”, Liski avaa. Tärkeää on yhdistää luonnon monimuotoisuuden ja peltojen ravinnetalouden sekä ravinnehuuhtoumien nykyistä parempi hallinta.
Ensimmäisenä maailmassa hiilensidontaennusteita
Tutkimusryhmä on panostanut tulosten havainnollistamiseen. Esimerkiksi pelto-observatorio-verkkosivuston kautta voi seurata reaaliajassa tutkimuspeltoja ja katsoa niiden seuraavan 15 vrk hiilensidontaennusteen. Vastaavaa ei ole muualla maailmassa. Liski kokee, että tutkimusryhmän valtti on eri alojen parhaiden menetelmien yhdistäminen.
Jari Liski esiintyy 24.5.2022 Hiilensidonta 2022 -tapahtuman iltapäivässä kertomalla peltoviljelyn hiilensidonnan vaikutusten todentamisjärjestelmästä. Katso ohjelma ja ilmoittaudu mukaan!
