Juha Ripatti kehittää jäte- ja kierrätyssektorista hiilinegatiivista 

Vaasassa kasvanut Juha Ripatti kävi opiskelemassa Aalto-yliopistossa energiatekniikkaa, mutta mielenkiintoiset tehtävät vetivät hänet takaisin kotiseudulle. Kuuden kunnallisen jätehuoltoyhtiön omistama kiertotalouden osaaja Westenergy palkkasi diplomi-insinööriksi opiskelevan Ripatin.  

Ripatin ensimmäiset tehtävät olivat ympäristöön liittyviä ja pian hän pääsi ympäristöpäällikön sijaiseksi tutustumaan sääntelykenttään EU-päätä myöten. Kolme vuotta sitten toimenkuva muuttui nykyiseksi tutkimus- ja kehitysjohtajaksi, vaikka pienessä organisaatiossa tehtäväkenttä joustaa tarpeen mukaan. 

Rapiat kolmikymppinen Ripatti tunnistaa noteeranneensa vaasalaisen vahvan energiayhteisön jo lukioaikana, mikä vaikutti opintosuunnitelmiin. ”Vaasan seudun energiahubi on nyttemmin vielä korostunut”, Ripatti iloitsee.  

Jätesektorin tulevaisuudennäkymät ohjasivat CCU:n pariin 

Suunnilleen kuusi vuotta sitten Westenergyssä alettiin pohtimaan, mitä päästötavoitteiden ja kierrätysvaatimusten kiristyminen tarkoittaa. ”Melko pian tunnistettiin, että päästökaupan ulkopuoliselle jätesektorille olisi odotettavissa kasvavia päästövähennysvaatimuksia”, Ripatti kertoo. Keskeinen huomio oli, että jäte-energialaitosten on hankala täysin dekarbonisoida polttoainettaan, joten huomio kohdistui nopeasti piipun päähän. 

Yritys lähti uudistamaan strategiaa sekä materiaalikierrätyksen että päästöjen kannalta. Siitä työstä syntyi vakaa ajatus lähteä toteuttamaan jätteenpolton savukaasuja hyödyntävää CCU*-hanketta, joka on yhtiön keskeisin strateginen hanke lähivuosina.  

Ripatti muistelee tutustuneensa ensimmäistä kertaa hiilidioksidin talteenoton tekniikkaan noin kymmenen vuotta sitten Aallossa opiskellessaan: ”Nyt on hienoa päästä teoriasta konkretiaan.” Westenergyn strategian valmistumisen jälkeen aloitettiin selvitykset hiilidioksidin talteenoton edellytyksistä. Työ tehtiin Työ- ja elinkeinoministeriön rahoittamassa yhteishankkeessa, jossa Westenergy ja Vaasan yliopisto tilasivat konsultti AFRYltä selvityksen. Hankkeen tuloksina saatiin tiedot, minkälaisia ratkaisuja on tarjolla, ja mitkä parhaiten sopivat yrityksen tarpeisiin. 

Lisäarvoa koko ketjuun 

Toinen selvityksestä saatu huomio oli tarve tehdä vahvaa yhteistyötä ja miettiä vientikelpoinen konsepti. Westenergyssä ymmärrettiin, että tekniikan lisäksi toimivan ratkaisun on luotava arvoa koko ketjussa: ”Meidän kokoluokan yritys ei voi yksinään hypätä satojen miljoonien eurojen hankkeisiin, vaan pitää rakentaa kaupallisesti järkevä ratkaisu yhteistyössä teknologiatoimittajien kanssa. CO2-hyötykäytöstä opitaan vielä paljon, mutta haluamme lisäksi viedä hyötykäyttöä kohti yhä pitkäaikaisempaa hiilensidontaa.” 

Tavoite on toteuttaa 2025 mennessä synteettisen nesteytetyn metaanin tuotantolaitos, joka tuottaa energiasisällöltään 112 GWh ja 500 rekkaan riittävät polttoaineet raskaan liikenteen ja meriliikenteen käyttöön. EnergySampo CCU –hankkeessa on suunnitteilla modulaarinen laitoskokonaisuus, jota voidaan laajentaa. Osalaitosten ja kokonaisprosessin energiatehokkuus on tärkeä kannattavuustekijä. 

Lupa- ja rahoitusprosessit selkeämmiksi 

Ympäristövaikutusten arviointi on käynnissä ja lupaprosessi käynnistyy aikanaan. Ripatti pitää tärkeänä, että Suomessa suoraviivaistetaan edelleen pioneerihankkeiden lupien ja rahoituksen prosessia. Lisäksi pitkäaikainen näkymä investoinneille täytyy säilyttää. Seuraavana vuorossa on hankeyhtiön perustaminen laitoksen toteuttamista varten. 

Katse vientiin 

Westenergyssä on Ripatin mukaan annettu vastuuta nuorille osaajille. Samalla yhtiö on pieni ja siksi on tehty paljon partnereiden kanssa. ”Meillä on Vaasassa tietynlainen yhteiskehittämisen malli ja hankkeista keskustellaan matalalla kynnyksellä. Näin löydetään helpommin yhteisiä intressejä”, Ripatti avaa. 

Vaasassa CCU-hanke nähdään palana isompaa ekosysteemiä: ratkaisuiden pitää olla sekä ekologisesti että taloudellisesti kestäviä. Samalla seudulla on käynnissä myös merkittäviä vetyhankkeita. Tärkeä aspekti on, että ei tehdä vain paikallista ratkaisua, vaan Vaasan seudulla on vahvoja teknologian viejiä, joille tilanne on mehukas. ”Alan markkinoita ja regulaatiota luodaan kansainvälisesti näinä vuosina. Jos saa ensimmäisten joukossa referenssilaitoksen käyttöön, on vahvempana kilpailussa”, Ripatti toteaa.  

Hiilidioksidi polttoaineeksi 

Ripatti näkee hiilidioksidin merkittävänä materiaalilähteenä, jonka avulla vaikeiden jakeiden kemiallinen kierrätys on saavutettavissa. Ensimmäisessä vaiheessa on tarkoitus tehdä polttoaineita, mutta jatkossa lisäksi pitkäkestoisempia tai jalostetumpia tuotteita, esimerkiksi polymeerejä ja muurahaishappoa. 

Tavoitteet motivoivat 

Tällä hetkellä on kova kiireen tuntu ja paljon on käynnissä. ”Tunnistan itsessäni pienen maailmanparantajan. Voi jopa herkistyä aiheen tiimoilla, kun huomaa voivansa osallistua merkittävien ratkaisujen kehittämiseen”, Ripatti kertoo. 

Lisäksi pitkän tähtäimen tulokset motivoivat: ”Toivon, että kun vuosikymmenten päästä jätän kapulan eläkkeelle siirtyessä, niin jätesektori on kokonaisuudessaan hiiltä sitova toimiala ja hyödyntää tehokkaasti teollisuuden ja yhteiskunnan jätteet. Tämä edellyttää, että jätettä tuotetaan vähemmän ja tavaroiden uudelleen käyttö ja kierrätys on kehittynyt suunnittelusta ja materiaalivalinnoista alkaen. Kestävyys on koko arvoketjun mittainen prosessi. ” 

Juha Ripatti Westenergystä kertoo nesteytetyn synteettisen metaanin tuotantolaitoksen toteuttamisesta Hiilensidonta 2022 -tapahtuman iltapäivässä 24.5.2022. Westenergy on tapahtuman yhteistyökumppani ja voit tutustua yrityksen toimintaan tarkemmin näytteilleasettajapisteellä. Katso ohjelma ja ilmoittaudu mukaan!