Tampereen Sähkölaitos hiilinegatiiviseksi Jukan ja Pinjan neuvoilla
Hiilinegatiivisen kaukolämmön tulevaisuuden vaihtoehtoja laajasti luotaava selvitys on uraauurtava Suomessa. Se on myös kahden sukupolven energiainsinöörien näkemys siitä, minkälaisia ratkaisumahdollisuuksia kaupungeilla on siirtää energiajärjestelmänsä palvelemaan tulevaisuuden vaatimuksia.
Kaksi selvityksen tekijöistä, Energiamarkkinat-yksikön johtaja Jukka Joronen ja asiantuntija Pinja Salhoja ovat päätyneet Tampereen Sähkölaitokselle hyvin samanlaisella tavalla, kesätöiden kautta. Jukka aloitti 22 vuotta ja Pinja 2 vuotta sitten. Pinjan tie vei diplomityön kautta vakinaisiin töihin Energiamarkkinat-yksikköön. ”Sähkölaitoksella työssä motivoi varsinkin toiminnan kehittämiseen kannustaminen”, hän kiittelee.
Selkeä suunta kohti hiilidioksidin talteenottoa
Jukka muistaa hiilidioksidin talteenoton olleen ensimmäistä kertaa sisäisissä keskusteluissa esillä vuoden 2003 paikkeilla: ”IEA:n skenaarioissa tuotiin näkyvästi esiin tarvetta kehittää hiilidioksidin talteenottoa.” Muutama vuosikymmen sitten painotus oli vielä fossiiliseen energiaan liitetyssä CCS:ssä*. Sittemmin Tampere on tehnyt merkittävän energiakäännöksen. Naistenlahti 3 -biovoimalaitoksen tullessa käyttöön 2022 lopulla, on kaukolämmön tuotannosta 90 % uusiutuvaa energiaa. ”Uusia asioita tapahtuu koko ajan ja nopeammin. Ilmassa on murroksen tunne”, Jukka valottaa tuntemuksia.
Suomessa erinomaiset edellytykset
Jukan mukaan energiajärjestelmiin tarvitaan globaalia rakenteellista muutosta. IPCC:n raportit toistavat tämän vuosi vuodelta jaa ne toteavat, että hiilen talteenottoa tarvitaan. ”Jos tarvitaan BECCS:iä*, niin mikä sille voisi olla parempi paikka kuin Suomi: liitettynä yhteistuotantoon maassa, jossa on vähän ihmisiä, kaukolämpö tehokkaana jakelukanavana ja paljon biomassaa. CHP-tuotannon kanssa voi vielä tuntioptimoida tilanteen mukaan.”
”On mielestäni loogista, että energiantuotanto siirtyy tuottamaan negatiivisia päästöjä”, Pinja ajattelee. ”Viime vuosikymmenet voimalaitoksissa on puhdistettu savukaasuja ja vähennetty päästöjä, niin nyt on aika edistää näitä asioita.” Pinjan mukaan energia-ala on uusille opiskelijoille kiinnostava juuri muutoksen kannalta ja tämä kehitys on yksi osa sitä murrosta.
Tampereella aloitettu BECCS-, CCU- ja biohiilihankkeet
Tampereella on liikkeellä kolme toisistaan riippumatonta hanketta: Naistenlahti 3:een sijoittuva BECCS, biohiilen tuotanto yhdessä Carbofexin kanssa sekä Nordic Ren-Gasin kanssa toteuttavaksi suunniteltu synteettisten polttoaineiden tuotanto Tammervoiman hyötyvoimalaitoksen yhteyteen. ”Hiilidioksidin varastointia ja kuljetusta selvitetään Q Powerin kanssa syksyyn mennessä, minkä jälkeen tehdään jatkoaskelista päätöksiä. CCU*-hankkeen toteutus olisi aikaisintaan 2028 mennessä”, Pinja kertoo. Neuvottelut biohiili-investoinnista ovat vielä kesken, mutta Jukan mukaan se vaikuttaa kustannustehokkaalta ja suoraviivaiselta ratkaisulta.
Keskeinen syy, miksi BECCS, CCU ja biohiili kiinnostavat Tampereella, on Jukan mukaan selvä: hiilidioksidin päästökaupan hinnannousu viime aikoina 100 euron tonnihinnan tuntumaan. Tämä avaa mahdollisuuden toteuttaa hankkeita markkinaehtoisesti ja niin, että kaukolämpöasiakkaat voivat päästä hyötymään järjestelmään rakennetusta hintavakaudesta.
Tampereen Sähkölaitos on Hiilensidonta 2022 -tapahtuman yhteistyökumppani. Katso ohjelma ja ilmoittaudu mukaan!
CCS (Carbon Capture and Storage): Hiilidioksidin talteenotto ja varastointi. Kehitteillä oleva tekniikka, jonka tarkoitus on vähentää polttoaineita käyttävien lämpö- tai lämpövoimalaitosten hiilidioksidipäästöjä ilmakehään ottamalla hiilidioksidi savukaasuista talteen ja varastoimalla se.
BECCS (Bioenergy Carbon Capture and Storage): Bioenergian tuotantoon yhdistetty hiilidioksidin talteenotto ja varastointi.
CCU (Carbon Capture and Utilization): Hiilidioksidin talteenotto ja hyödyntäminen esimerkiksi polttoaineiden, kemikaalien ja rakennusmateriaalien valmistuksessa.