Biokaasu sähköksi ja lämmöksi tšekkiläisissä maatalousyrityksissä
Maatalousyritys Bonagro sijaitsee Tšekissä Brno-Venkovin historiallisella alueella, jossa on käyty Napoleonin voittama niin sanottu kolmen keisarin taistelu. Taistelu alueella jatkuu edelleen, mutta nykyään ilmastonmuutosta, kuivuutta, markkinataloutta ja byrokratiaa vastaan, kertoo jo eläkkeellä oleva entinen eläintuotannon johtaja Jan Votja. Vaikka näitä vastaan työskennellään lujasti, tuntee yritys silti usein olevansa häviöllä.
Bonagro on Suomen maatiloihin verrattuna kokoluokaltaan valtava maatalousosuuskunta. Työntekijöitä yhtiössä on 135, joista noin 40 vastaa karjan hoidosta. Maatalousmaan pinta-ala on 4138 hehtaaria. Tilalla on omatoimisesti, ilman investointitukea vuonna 2012 rakennettu biokaasulaitos, jonka reaktoritilavuus on 4 800 m3. Tšekissä investointitukea myönnetään aloittaville ja pienille yrityksille, eikä lainkaan isoille toimijoille. Pääkomponenttien toimittaja oli tšekkiläinen Witkowitz ja reaktori on teräselementtirakenteinen. Laitoksen rakentamisvuosi oli viimeinen vuosi, jolloin Tšekissä tehtiin sähkön syöttötariffisopimuksia. Bonagro liittyi mukaan tarffituotantoon, mutta sopimus on jo päättynyt.
CHP-yksikkönä on 12 sylinterinen GE Jenbacher -kaasumoottori, jonka sylinteritilavuus on 49 litraa jLaitoksen kaasuteho on noin 2,9 MW. CHP-yksikkönä on 12 sylinterinen GE Jenbacher -kaasumoottori, jonka sylinteritilavuus on 49 litraa ja sähköteho 1 MW. Moottorin käyttöaste on saatu pidettyä hyvänä, kun normaalien lyhythuoltojen lisäksi on tehty tähän mennessä ainoastaan yksi suurempi kymmenen päivää kestänyt huolto.
Pääsyötteenä maissi
Tilalla viljeltyä maissia syötetään päivässä noin 50 tonnia biokaasureaktoriin ja noin 30 tonnia lehmille. Maissin lisäksi reaktoriin ladataan vuorokaudessa 20 tonnia lantaa sekä lisäksi vettä, jotta massan kuiva-ainepitoisuudeksi saadaan tavoiteltu 7,5 %. Reaktorin viipymäksi näillä syötteillä tulee 56 vuorokautta. Kerran reaktori on jouduttu avaamaan, jotta on saatu poistettua pohjalle kertynyt kiintoaine.
Kaikkea tilan lantaa ei pystytä hyödyntämään biokaasulaitoksessa, vaan osa levitetään suoraan pelloille ja osa separoidaan kuivikkeeksi eläimille. Tulevaisuudessa tavoitteena on kuitenkin separoida kuivike mädätteestä, jolloin siitä tulee hygieenisempää. Mädätettä varastoidaan tilan alueella säiliöissä, jotka ovat tarkan viranomaisvalvonnan alla. Peltolevitys tehdään sadonkorjuun jälkeen multaavalla ja peittävällä levittimellä.
Lämpöä myös tilan ulkopuolelle
Votja kertoo, että 50 % tuotetusta sähköstä tarvitaan tilan omassa toiminnassa ja toinen puoli myydään verkkoon. Verkkoon myytävästä sähköstä saadaan 160 e/MWh. CHP:n tuottama lämpö käytetään tilan rakennusten ja pesuvesien lämmittämiseen, jonka lisäksi lämpöä toimitetaan alueen päiväkotiin, kouluun, uimahalliin ja muihin rakennuksiin. Puintiaikaan lämpöä käytetään myös viljan kuivaukseen.
Sähkön ja lämmön myynti viidesosa yhtiön liikevaihdosta
Tuotantosuunnittain yhtiön liikevaihto koostuu lypsylehmistä ja lihakarjasta 40 %, sähkön ja lämmön myynnistä 20 % ja viljelykasveista 40 %. Energian osalta tila on täysin omavarainen sekä sähkön että lämmön suhteen. Vaikka tila on Suomen tiloihin verrattuna paljon suurempi, käytännöntoiminta ja haasteet ovat kuitenkin hyvin yhteneväisiä. Kustannukset nousevat koko ajan ja myydyille tuotteille on lähes mahdoton saada tuotantokustannusten nousua vastaavia hinnankorotuksia. Haastavuudesta huolimatta Votjasta paistoi usko maatalouteen.
Bonagro
Alueen pinta-alasta noin 100 hehtaaria on pysyvää nurmea, muu ala normaalissa viljelykäytössä. Vuosittainen tuotanto on 28,5 tuhatta tonnia sokerijuurikasta, 6,4 tuhatta tonnia viljaa ja 29,3 tuhatta tonnia maissia. Vuonna 2021 vehnän keskisato suotuisten olosuhteiden vuoksi oli 8,4 tonnia per ha. Lisäksi 20,5 hehtaarin viinitarha.
Kotieläintuotannossa yritys keskittyy pääasiassa maidontuotantoon. Tilalla on 1150 lehmää kahdessa eri pihatossa, yhteensä nautoja on vasikat mukaan lukien 2300 kappaletta. Maidon keskituotos on 10 800 litraa vuodessa.
Rolsin eläintuotannon johtaja Jaroslav Kozárek kertoivat, että biokaasulaitoksen syötteenä käytetään naudan- ja sianlantaa sekä teurastamolta tulevaa rasvaa ja peltosyötteitä.
Maatilayhtiö Skupina Rolsin biokaasuntuotanto
Biokaasua tuotetaan myös Koctelec na Hanéssa sijaitsevassa maatilayhtiö Skupina Rolsissa, joka koostuu useammasta tilakeskittymästä. Yhtiötä esittelevä eläintuotannon johtaja ja yksi yhtiön omistajista Jaroslav Kozárek kertoi, että myös heidän yhtiössään lypsykarja- ja sikatalouden kannattavuus on ollut jo pidemmän aikaa erittäin haasteellista ja koko ajan on pitänyt keksiä uusia säästökohteita tai vastaavasti uusia tuotteita.
Käyttömenojen karsimiseksi ja kiertotalousajattelun vuoksi tilalle rakennettiin biokaasulaitos jo vuonna 2004. Laitoksen sähköteho on 640 kW ja kaasuteho n. 1,9 MW. Laitoksen valmistaja on myös tällä tilalla Witkowitz. Lämpö käytetään tilakeskuksen rakennusten ja läheisen teurastamon lämmittämiseen. Puintiaikana biokaasulaitoksen lämmöllä kuivataan noin 5 000 tonnia viljaa.
Syötteen pitkä viipymä parantaa mädätejäännöksen laatua
Syötteenä laitoksella käytetään naudan- ja sianlannan lisäksi teurastamolta tulevaa rasvaa ja peltosyötteitä, muun muassa juurikkaan naattia. Nautojen ruokintajäte syötetään myös reaktoriin. Syötteen viipymä reaktoreissa on poikkeuksellisen pitkä, 90 päivää. Päivittäin syötettävä määrä on yhteensä 120 m3, josta voi päätellä reaktoreiden yhteistilavuuden olevan n. 11 000 m3. Pitkä viipymä parantaa Kozárekin mukaan kuivikkeeksi separoitavan mädätejäännöksen laatua vaatien vastaavasti enemmän reaktoritilavuutta.
Rasvaa ei tarvitse hygienisoida, vaan se syötetään suoran reaktoriin. Alkuperäisenä tarkoituksena oli, että syötteenä olisi käytetty myös teurastamolta tulevia teurastamojätteitä, mutta se ei lupateknisesti onnistunut. Kozárekin mielestä vanhemmat biokaasulaitokset olivat parempia siitä syystä, että niihin syötettiin monipuolisemmin syötteitä, kun vastaavasti viime aikoina laitokset ovat olleen enemmän ”maissisuppiloita”.
Sähköntuotanto kannattavin vaihtoehto
Sähköntuotantoon on valjastettu neljä Tedom-merkkistä tšekkiläistä 160 kW:n CHP-yksikköä. Rikkivetyä ei poisteta ennen moottoria, koska sianlannan osuus on pieni ja naudan lannasta sitä ei juurikaan muodostu. Tarvittaessa rikkivedyn määrää pienennetään jo reaktorissa pumppaamalla sinne vähäinen määrä ilmaa. Sähkön myynnille ei ole syöttötariffia, eikä myöskään investointitukea ole saatu yhtiön suuresta koosta johtuen.
Kaasua ei käytetä ajoneuvojen ja maatalouskoneiden polttoaineena tällä hetkellä, mutta Kozárekin mukaan asia on kehitteillä. Liikennekäyttö vaatisi investointia kaasun jalostukseen ja ajoneuvojen muuttamiseen kaasukäyttöisiksi. Muutamat biokaasulaitokset ovat panostamassa asiaan, mutta päätrendinä Tšekissä on edelleen sähköntuotanto. Nykyinen sähkön hinnan nousu näyttäisi omalta osaltaan pitävän sähköntuotantoa edelleen parhaana vaihtoehtona. Vierailuajankohdan (marraskuu 2021) sähkön myyntihinta oli 140 MWh.
Skupina Rols
Yhtiön viljely pinta-ala on 4 400 hehtaaria ja viljelykasveina ovat ohra, vehnä, sokerijuurikas, unikko, kumina, maissi ja sinimailanen. Lypsylehmiä on 420 ja emakoita 250. Kuivuus on haitannut viljelyä erityisesti kahden viimeisen vuoden aikana ja samoin kuin Suomessa on heilläkin siirrytty tästä syystä yhä enemmän syysviljoihin.
Viimeisenä uutena tuotantosuuntana on ollut oman juustolan valmistuminen 2021 helmikuussa. Tilalla tuotettu maito on erittäin laadukasta ja he kokivat, että meijeri ei maksa siitä maidon laatuun nähden riittävää hintaa.
Kirjoittaja on ProAgria Länsi-Suomen bioenergia-asiantuntija ja vuoden vaihteessa päättyneen Maaseudun energiayrittäjyys -hankkeen työntekijä. Hanke järjesti ammattimatkan Itävaltaan ja Tšekkiin marraskuussa 2021, jonka kohteita olivat jutun biokaasulaitokset. Maaseudun energiayrittäjyys -hanketta rahoitti EU:n Maaseuturahasto. Lisää energiayrittäjyydestä: www.energiayrittäjyys.fi
