Biokaasun tuotannolle keskeisimmät alueet kartoitettu Etelä-Pohjanmaalla 

Etelä-Pohjanmaa on merkittävä karjatilojen keskittymä ja sen vuoksi alueella on myös suuri biokaasun tuotantopotentiaali. Nyt tehdyn selvityksen mukaan alueella on mahdollisuus tuottaa jopa 10 % valtakunnallisesta biokaasutuotannon tavoitteesta. Biokaasun tuotannosta kiinnostuneiden maatilojen kannattaa ensisijaisesti kehittää energiaomavaraisuutta ja selvittää liikennemetaanituotannon mahdollisuuksia, koska tilat sijaitsevat usein kaukana valmistavasta teollisuudesta. 

Etelä-Pohjanmaalla on biokaasupotentiaalia 

HYBE hankkeen biokaasuselvityksellä haluttiin selvittää, mikä on Etelä-Pohjanmaan rooli alan etujärjestöjen 4 TWh tavoitteessa vuoteen 2030 mennessä. Toisin sanoen haluttiin tietää, minne voimavarat kannattaa laittaa, jotta ne suunnataan tehokkaasti ja vaikuttavasti.  

Tuloksena saatiin selville, että Etelä-Pohjanmaa on tärkeä kotieläinkeskittymä ja alueella on merkittävä lannan metaanipotentiaali (yli 10 % kaikista suomalaisista maa- ja puutarha-alan yrityksistä) ja yli 10 % mainitusta 4 TWh:n vuositavoitteesta, kun huomioidaan suuret ja keskisuuret karjatilat. Maatalouden lantaa syntyy merkittäviä määriä vuosittain, sillä keskisuurien ja suurien tilojen yhteisesti tuottama lantamäärä on laskennallisesti n. 2,5 miljoonaa kuutiota vuodessa. Jos tämä määrä muutetaan metaanipotentiaaliksi, luku vastaa noin 34 000 kaasuauton polttoaineen tarvetta, jos yhden henkilöauton kulutus olisi 14 MWh vuodessa. 

Paikkatieto avuksi päätöksenteossa 

Kokonaisvaltaisia, koko maakuntaa koskettavia suunnitelmia ja selvityksiä laitosten sijainneista on ollut vaikea tehdä, koska esim. karjatiloja on valtava määrä ja lannan käytön optimointiin ei ole ollut työkaluja. Jotta biokaasuntuotanto olisi kohdistettu sinne, missä sen tuotanto on järkevää, hankkeessa tuotettiin tiekartta, jolla otettiin kantaa siihen, mihin biokaasulaitoksia ja tankkausasemia tulisi perustaa Etelä-Pohjanmaalla.  

Tärkeimmät keskittymät kartalla 

Selkeästi tärkeimmät alueet liikennebiokaasutuotannolle sijaitsevat Ilmajoella, Lapualla, Ylistarossa, Kurikassa, Seinäjoella ja Alavudella. Näistä erityisesti Lapuan, Ylistaron, Seinäjoen ja Ilmajoen klusterit sijaitsevat paljon liikennöidyillä tieosuuksilla (Sininen tie, valtatie 67, tie Vaasa-Seinäjoki, ks. kuva).  

Vain lanta huomioitiin 

Hierarkisen klusteroinnin tulokset vaihtelevat riippuen valitusta rajaetäisyydestä (2, 5, 10 km), mutta tärkeimmät keskittymät esiintyvät toistuvasti tuloksissa. Resurssien suuntaaminen tulevaisuudessa näihin keskittymiin voisi lisätä biokaasuntuotantoa vaikuttavasti maakunnassa. Jo kymmenen suurinta keskittymää kattaa 1,4–2,5 % 4 TWh:n vuositavoitteesta vuoteen 2030 mennessä. Toisaalta valtakunnallisen 4 TWh/v biokaasuntuotantotavoite vuonna 2030 vaatisi lannan biokaasutusta lähes kaikilla suurilla ja keskisuurilla karjatiloilla Etelä-Pohjanmaalla, varsinkin nauta-, sika ja kanatiloilla (kun lasketaan suhteellinen osuus valtakunnallisesta tavoitteesta).  Joka tapauksessa maatilat ovat usein kaukana teollisuuskeskittymistä, joten liikennemetaanintuotanto tai energiaomavaraisuuden nosto näyttäisi olevan ensisijaista. On myös hyvä huomioida, että analyysissä tarkasteltiin ainoastaan lantaa, joten keskittymien metaanipotentiaalia voidaan kasvattaa huomattavasti esimerkiksi muilla syötteille, kuten ylijäämä rehulla tai yhdyskuntien biojätteillä. 

Tilojen minimikoot ja logistiikka 

Biokaasuselvityksen laatimisessa hyödynnettiin Etelä-Pohjanmaalla Laasasenahon & Lensun ym. (2019) kehittämää biokaasulaitosten sijainnin optimointimallia eli hierarkista klusterointia. Tarkoituksena oli määritellä parhaimmat kohteet eli tilojen muodostamat klusterit liikennebiokaasun tuotantoa varten. Analyysissä huomioitiin vain lanta, sillä se on suurin, varmin ja ilman erillisiä tuotantopanoksia syntyvä syötelaji (vrt. energiakasvit, joiden kasvattamisesta syntyy erillisiä tuotantokustannuksia). Analyysissä huomioitiin Etelä-Pohjanmaan alueella olevat karjatilat, joiden kokonaismäärä oli vähintään 50 nautaa, 500 sikaa, 30 hevosta ja 500 kanaa tai 1500 kalkkunaa. Pelkkiä kasvintuotantotiloja ei huomioitu. Lopulta ehdot täyttäviä karjatiloja oli 821 kpl, joista 20 jouduttiin jättämään pois puutteellisten sijaintitietojen takia. Optimointimalli huomioi tieverkkoa pitkin kaikki sellaiset maatilat, jotka olivat halutun kuljetusetäisyyden sisällä toisistaan. Lannan kuljetuksen rajaetäisyydeksi valittiin 2, 5 ja 10 km. Lisäksi tuloksissa otettiin huomioon potentiaalisten keskittymien sijainti tieverkkoon nähden. Selvityksessä tehtiin yhteistyötä Jyväskylän yliopiston kanssa.  

Varsinainen aineisto eli tieto suurista ja keskisuurista maatiloista ja niiden sijainnista pyydettiin Ruokavirastosta vuonna 2020. Tämän jälkeen eläintieto muunnettiin lantapotentiaaliksi ja edelleen metaanipotentiaaliksi. Excel-pohjainen aineisto toimitettiin Jyväskylän yliopistolle ja analyysiajo teetettiin R-tilasto-ohjelmalla yliopistolehtori Anssi Lensun toimesta. Maatilojen nimiä ei käsitelty tietosuojasyistä, eikä niitä toisaalta ollut käytössäkään Ruokaviraston toimittamassa aineistossa. 

HYBE-hanke – jatkoselvityksiä tarvitaan 

Seinäjoen ammattikorkeakoulun ja Vaasan yliopiston yhteinen HYBE-hanke on keskittynyt maaseutuyritysten hybridienergiantuotannon edistämiseen vuosien 2020–2021 aikana.  Hankkeen tavoitteena on ollut edistää vähähiilisen ja uusiutuvan energian käyttöä maaseutuyrityksissä. Keskeisenä tavoitteena on ollut pilottilaskelmien hankkiminen maaseudun hajautetun energiantuotannon hybridiratkaisujen vahvistamiseksi ja tulevaisuuden ennakoimiseksi ilmastonmuutoksen ja tulevaisuuden energiatarpeiden näkökulmasta. Hankkeen tuloksena syntyi myös selvitys potentiaalisten biokaasulaitosten sijainneista liikennebiokaasuntuotantoon Etelä-Pohjanmaalla, minkä tuloksia käsitellään tässä artikkelissa. 

Hankkeen loppuseminaarissa 9.12.2021 Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja, prof. Markku Ollikainen suositteli logistiikkaselvityksen kehittämistä niin, että seuraavassa vaiheessa tarkasteltaisiin potentiaalin hyödyntämismahdollisuuksia raskaan liikenteen sekä laivaliikenteen sekoittamisvelvoitteiden tarpeisiin. Seuraavassa vaiheessa ja vaikuttavien tulosten aikaansaamiseksi biokaasuntuotantoa pitäisi kehittää yhdessä löydettyjen tilakeskittymisen kanssa. 

HYBE-hanke on ollut Maaseuturahaston ja yksityisten tahojen rahoittama hanke. Hanketta ovat tukeneet Maaseuturahasto, MTK Säätiö, Töysän Säästöpankkisäätiö, Seinäjoen Energia Oy ja EPV Energia Oy. 

Kari Laasasenaho ym, SeAMK
Anssi Lensu, Jyväskylän yliopisto
Risto Lauhanen, SeAMK
Anu Palomäki, SeAMK
Ari Haapanen, Vaasan yliopiston VEBIC
Suvi Karirinne, Vaasan yliopiston VEBIC