Hiilensidonta

Kaukolämmöllä hiilineutraaliksi – sitten hiilinegatiiviseksi

Suuret muutokset toteutuvat usein vähin äänin, mutta määrätietoisin askelin. Valtakunnalliselta horisontilta katsottuna Oulussa toteutunut muutos kohti vähäpäästöistä yhteiskuntaa on edennyt askel askeleelta ja matka jatkuu. Muissakin kaupungeissa on tapahtunut vastaavanlaista kehitystä.

12/2021

Kuvat - Tage Fredriksson

Tuorein virstanpylväs Oulussa on Oulun Energian Laanilan biovoimalaitoksen ja Ruskon jätteidenlajittelulaitoksen rakentaminen ja käyttöönotto viime vuonna. Seuraavaksi katsotaan, mitä uutta kiertotalous voi tarjota.

Jätteestä liikennepolttoainetta

Yksi esimerkki jatkokehityksestä on biovoimalaitoksen vieressä olevan Oulun Energian Laanilan ekovoimalaitokseen tulevan polttoainevirtaan suunniteltu jätteiden käsittely, jossa sekajätteestä erotetaan bio-osuus muusta kierrätyskelvottomasta jätteestä ja tuotetaan siitä biokaasua. Kumppanina hankkeessa toimii Gasum.

Hiilidioksidin talteenotto on tulevaisuutta

Kun samalla teollisuusalueella löytyy erilaisia jätteiden käsittelymahdollisuuksia, ekovoimalaitos, joka hyödyntää yhdyskuntajätteitä, biovoimalaitos, joka käyttää kierrätyspolttoainetta sekä kemianteollisuutta, joka tarvitsee höyryä, ovat edellytykset toimia ekotehokkaasti kiertotalouden
periaatteilla varsin hyvät.

– Meitä kiinnostaa myös hiilidioksidin talteenottoa osana kokonaisratkaisua, sanoo Oulun Energian liiketoimintajohtaja Pertti Vanhala. Tämä mahdollistaa hiilinegatiivisen energiantuotannon tulevaisuudessa.

Kaikki lämmön lähteet ja keinot syynissä

Itsestään selvää on myös eri hukkalämpölähteiden hyödyntäminen osana energiapalettia. Lämpöakun käyttö on ollut Oulun Energialle arkipäivää jo yli vuosikymmenen ajan. Käytössä on 250 000 m3:n kalliovarasto, missä lämmintä vettä voidaan varastoida huippuja tasaamaan. Uutena
lämmönlähteenä tutkitaan geolämmön mahdollisuuksia.

Kaikki tuhka menee hyötykäyttöön, laadusta riippuen metsälannoitteeksi tai maarakennukseen.

Kaukolämpöjärjestelmä on mahdollisuus

”Keskeistä viimeisen kahdenkymmenen vuoden suuressa muutoksessa pelkästään turvetta käyttävästä yhtiöstä kohti hiilineutraliteettia on toimiva kaukolämpöjärjestelmä. Laanilan biovoimalaitoksen valmistumisen myötä parissa vuodessa pystyttiin lisäämään uusiutuvan kaukolämmön määrää 30 000 omakotitalon lämpöenergian tarpeen verran”, sanoo Vanhala. Energiajärjestelmän muuttaminen talo kerrallaan, esimerkiksi öljystä johonkin toiseen
energialähteeseen, olisi suurempi haaste. Kaukolämpöverkon hyödyntäminen on nopein tapa vähentää päästöjä, ja se on myös mainio alusta hyödyntää erilaisia hukkalämpöjä.

Turpeen osuus pienenee

Kehitys menee eteenpäin ja turpeen osuus alenee tällä vuosikymmenellä, mutta viimeistä käyttöpäivää ei ole asetettu. Oulun Energian turpeen tuotanto ja käyttö on omissa käsissä. Ilmastovaikutus on ollut kuluneella vuosikymmenellä tärkein kysymys ja on sitä edelleen. Metsähakkeen hankinta ja käyttö osataan jo hyvin. Laatu on saatu kohdalleen ja toimitusvarmuus on ison mittakaavan toiminnassa hyvä. Terminaaliverkostoa on varhain lähdetty kehittämään joka ilmansuuntaan alle 100 km:n etäisyydellä käyttöpaikasta. ’’Meillä on erinomaisen hyvät yhteistyökumppanit puuenergiatoimituksissa, joiden kanssa olemme rakentaneet yhdessä toimivan kokonaisuuden’’ toteaa Vanhala.

Kaukolämmön hyväksyttävyys on korkea

Käytämme lämmön tuotannossa lähienergiaa oman maakunnan lähteistä. Ihmiset tietävät, mistä se tulee ja että sitä tuotetaan yhdessä maakunnan ihmisten kanssa. Välillisesti ja välittömästi polttoaineen hankinta työllistää tuhat ihmistä ja arvo on lähes 40 miljoonaa euroa.

Puu on pääpolttoaine

Suurimmillaan polttoainekäyttö Oulun Energian voimalaitoksilla on ollut yli 4 000 GWh vuodessa ja se oli lähes kokonaan turvetta. Nyt kokonaiskäyttö on noin 2100 GWh ja puu on tärkein polttoaine, jota käytetään 65 prosentin osuudella. Polttoaineen kokonaiskäyttö on alentunut monesta syystä. Turpeen osuus on enää alle 30 prosenttia ja määrä pienenee samalla, kun puun ja kierrätyspolttoaineen osuus kasvaa, unohtamatta nykyisiä ja tulevia hukkalämpöjä ja uusia energiaratkaisuja.

Energiatehokkuutta pienistä ja isommista puroista

Toimintaan vaikuttaa myös tekninen kehitys. Uudet kattilat ovat energiatehokkaampia kuin vanhat. Tärkein yksittäinen ratkaisu on savukaasujen lämmön talteenotto, joka luokitellaan hukkalämmön talteenotoksi. Sen lisäksi löytyy useita pienempiä keinoja, jotka yhdessä merkitsevät useita prosentteja koko ketjussa.

Oman CHP-laitoksen sähköntuotantokapasiteetti on tänä talvena tärkeä.

Kohti kiertotaloutta

Vuonna 2020 Oulun Ruskoon valmistunut jätteidenlajittelulaitos lajittelee osan kaupan, teollisuuden ja rakentamisen jätemateriaalista kierrätykseen. Kierrätykseen kelvoton materiaali ohjataan biovoimalaitokseen ja ekovoimalaitokseen polttoaineeksi. ”Kiertotalouden avulla saadaan alennettua energiantuotannon ilmastovaikutuksia, kun turvetta korvataan kierrätyspolttoaineella. Kannattaa käyttää olemassa olevia laitoksia ja materiaalivirtoja mahdollisimman energiatehokkaasti. Panokset pitää laittaa ratkaisuihin, joissa positiivinen vaikutus ilmastoon on suuri”, Vanhala korostaa.

Tärkeä keino siirtymisessä hiilinegatiiviseksi

Vastuullisuus ja kestävyys ovat toimintaa ohjaavia tekijöitä, ja niihin täytyy pystyä vastaamaan sanoin ja teoin. Hiilineutraaliuspolku on konkreettinen ja mitattava tavoite. Tämän lisäksi luonnon monimuotoisuudesta huolehtiminen on keskiössä. Kun nykyiset tunnetut keinot ovat jo osittain käytössä, pitää tähdätä uusiin haasteisiin. Uusiutuvan bioenergian hiilidioksidin talteenotto ja hyödyntäminen voi olla seuraava keino matkalla kohti hiilinegatiivista energiaa.

Oulun Energian hiilineutraaliuspolun merkkipaaluja

1995: Toppila 2 -voimalaitoksen rakentaminen ja sen myötä puunkäyttö nousee 500 GWh:iin. Teollisuuden sivuvirtoja ja metsätähdehaketta.


2008–2009: Kaksi huonoa turvekesää, joiden jälkeen aloitetaan toimet puun saatavuuden
parantamiseksi.

2012: Pohjois-Suomen yhdyskuntajätteitä hyödyntävä ekovoimalaitos valmistuu


2013: Puun käyttö nousee 1 TWh:n tasolle, harvennuksista tuleva pienpuu nousee tärkeimmäksi
puupolttoaineeksi


2013: Toppilan tuhkanrakeistaminen metsälannoitteeksi alkaa.

2015: Lanseerataan ensimmäisten joukossa hiilineutraaliustavoite, joka päivitettynä toimii
edelleen toiminnan suunnittelun ohjenuorana.

2020: Laanilan biovoimalaitos valmistuu, pääpolttoaineena puu, kierrätyspolttoaine (SRF) ja jonkin verran turvetta.


2020: Ruskon jätteenlajittelulaitos valmistuu, ja on uusi askel kiertotalouteen.

2021: Strateginen valinta panostaa kiertotalouden kasvuun.