Luonnon monimuotoisuuden huomioiminen metsäenergian hankinnassa ottaa uusia askeleita 

Puuenergian ekologinen kestävyys on ollut viime vuosina entistä enemmän esillä, samaan aikaan, kun se on säilyttänyt merkittävän roolin energiantuotannossa. Tietoisuuden lisääminen luonnon monimuotoisuutta lisäävistä keinoista on ollut tarpeen. Bioenergia ry julkaisi kesäkuussa yhdessä Energiateollisuus ry:n kanssa päivitetyn luonnon monimuotoisuutta huomioivan metsäenergian hankintasuosituksen. 

Konkreettisia keinoja 

Päivitettyyn suositukseen tuotiin mukaan kuusi käytännön metsänhoitotoimenpidettä. Lahopuun säästäminen ja lisääminen, sekapuustoisuuden lisääminen, säästöpuiden ja suojatiheikköjen säästäminen, vesistöjen suojavyöhykkeiden huomiointi, arvokkaiden elinympäristöjen turvaaminen ja kantojen korjuun välttäminen. Lisänä tuotiin myös muita luonnonhoitokeinoja harkittavaksi: lintujen pesintäpaikkojen ja -aikojen huomiointi, uudistusojitusten välttäminen ja kiertoajan pidentäminen. 

Seuraavat toimet 

Tarkoituksena on, että mahdollisimman moni hyödyntäisi suositusta. Käytäntöjen jalkauttaminen on jatkuvaa työtä, ja toimenpiteiden valvonta ja tulosten seuranta vaativat vielä kehittämistä: Bioenergia ry ja Energiateollisuus ry ovat mukana pohtimassa suosituksen jatkotoimia jäsenistönsä kanssa. Seuraavaksi painopiste tulee olemaan toimittaja-auditointien ja seurannan käytäntöjen yhtenäistämisessä. 

Suositus käytössä 

Turun Seudun Energiantuotanto Oy (TSE) on jo ottanut suosituksen käyttöön ja huomioi sen toimitussopimuksissaan. Yhtiö painottaa, että kaikkien polttoaine-erien alkuperä on jäljitettävissä ja että toimitussopimukset täyttävät kestävyyslain metsäbiomassaa koskevat kriteerit. Lisäksi yhtiö auditoi toimittajiaan ja tekee pistokoetarkastuksia polttoaineen alkuperästä. Uutena työkaluna on otettu käyttöön energiapuun korjuukohteiden tarkastukset, joita tehdään yhteistyössä Tapio Palvelut Oy:n kanssa. 

Korjuukohteiden tarkastukset osaksi vastuullisuustyötä 

Kesällä 2025 Tapio Palvelut tarkasti yhteensä 20 korjuukohdetta Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa, joista 17 harvennushakkuuta ja kolme uudistushakkuuta. Tavoitteina oli varmistaa toimittajien vastuullisuus ja sopimusten noudattaminen, todentaa, että energiapuuta korjataan soveltuvilta kohteilta ja korjuu toteutetaan luonnon kannalta asianmukaisesti sekä kerätä tietoa toiminnan laadusta jatkokehittämistä varten. Lähtötilanteen kartoittaminen on olennaista, jotta voidaan arvioida tehtyjen luonnonhoitotoimien tuloksia ja huomataan kehitys. Myös otannan määrittäminen on olennaista. Luotettavuuden varmistamiseksi tarkastuksia tulee tehdä riittävästi, samalla kun niihin käytettävät resurssit ovat rajalliset.  

Parannettavaa löytyi 

Tarkastuksissa nousi esiin kehityskohteita ja yhdellä kohteella oli huomautettavaa energiapuukorjuun kohdevalinnassa. Kehitettävää oli erityisesti tekopökkelöiden ja säästöpuuryhmien osalta. Korjuukohteiden erilaisuus tekee luonnonhoitotoimien arvioinnista haastavaa: harvennushakkuissa ei välttämättä ole riittävän järeää ja vanhaa puuta esimerkiksi tekopökkelöitä varten. Kuviokohtainen tarkastelu tuo myös omat haasteensa joidenkin luontotoimien osalta. Yhdellä leimikolla voi olla monen kuvion luontoarvot, jolloin muut kuvioista ei välttämättä läpäise vaatimuksia. Esimerkiksi säästöpuuryhmiä tulisi tarkastella maisematasolla yksittäisten leimikoiden sijaan. On vältettävä sitä, että tehdään metsäluonnon monimuotoisuuden kannalta järjettömiä valintoja, vain jotta saadaan tarkastuksissa hyvä tulos.

Monimuotoisuus turvaa metsien kestävyyttä 

Metsäenergian hankkiminen luontoarvot huomioiden vähentää puunkorjuusta aiheutuvia ympäristöhaittoja ja luontokatoa sekä ylläpitää metsien häiriösietokykyä. Kestävien metsänhoitokäytäntöjen noudattaminen ja lajiston huomioiminen tähtäävät siihen, että metsäenergian hankintaketjussa ei huononneta luonnontilaa. 

Kirjoittaja on Bioenergia ry:n metsäasiantuntija.