Lämpölaitosten uudistamisen vuodet käynnissä 

Uudistamisessa otetaan huomioon energiatehokkuustavoitteet ja PIPO-asetuksen päästöjen kiristyminen; 1-5 MW laitoksissa olemassa olevien laitosten takaraja on vuonna 2030, isommissa laitoksissa voimaanastuminen oli 1.1.2025. Fossiilisen öljyn käytön minimointitavoite on monin paikoin otettu myös tosissaan.

Polttoaineiden hinnannousu ja kilpailu kannustaa parantamaan laitosten energiatehokkuutta eri keinoilla. Lämmön talteenotto lämpöpumpputehostettuna tai ilman on matalalla riippuva hedelmä, joka sopivassa vaiheessa halutaan napata. Sähkökattilat ja lämpöakku ovat myös tulleet harkittaviksi ratkaisuvaihtoehdoiksi.

Kangasniemellä panostettiin tulevaisuuteen

Yksi tuore esimerkki päivityksestä on Lempeä Lämpö Oy:n omistaman Kangasniemen Lämmön laitoksen saneeraus- ja laajennusinvestointi 2024 aikana.

Etelä-Savossa toimiva Lempeä Lämpö jakaa lämpöä kymmenelle kunnalle 11:ssä kaukolämpöverkossa. Lämpö tuotetaan pääasiassa metsähakkeesta ja teollisuuden puupohjaisista sivuvirroista. Polttoaineesta 97 % on puupohjaista. Varapolttoaineena ja kovien pakkasjaksojen lisätarpeeseen käytetään vähän kevytpolttoöljyä ja turvetta.

Lempeä Lämpö haluaa olla Etelä-Savon alueella osaava ja kilpailukykyinen kaukolämmön tuottaja, jolle ympäristöarvot ja vastuullisuus ovat tärkeitä. Yhtiössä nähdään, että pienillä paikkakunnilla puun polttamiseen perustuva tekniikka on myös tulevaisuudessa osana kilpailukykyistä energiatuotantoa.

Projektin päätoteuttajaksi valittiin melko tuore yritys Termode Oy.  Sen omistajilla on kuitenkin pitkä kokemus Putkimaan, Renewan ja KPA Uniconin vuosilta, kertoo Termoden toimitusjohtaja Esa Kukkonen.

Uudistuksella toteutuu monta tavoitetta

Kangasniemi 2024 -projektissa tärkeimpänä tavoitteena oli pidentää 2000-luvun alussa rakennetun kiinteän polttoaineen eli KPA-laitoksen käyttöikää vähintään kymmenellä vuodella, kasvattaa laitoksen lämmöntuotantokapasiteettia ja turvata Kangasniemen alueen lämmönsaanti pitkälle tulevaisuuteen.

Samalla haluttiin parantaa laitoksen energia- ja kustannustehokkuutta sekä vähentää päästöjä. Projektin tuloksena laitoksen järjestelmät ja tekniikka saatiin vastaamaan alan kehittyneimpiä teknologioita ja käytäntöjä sekä tiukentuneita vaatimuksia. Jatkossa lämpö tullaan tuottamaan pääasiassa puulla ja sähköllä.

Sähkökattilalla välivaiheet ja kokonaistehon kasvatus

Ensimmäisessä vaiheessa Kangasniemen kaukolämpölaitokselle asennettiin uusi 800 kW sähkökattila. Sillä laitos pystyy tuottamaan puhdasta lämpöä ajankohtina, jolloin sähkö on edullista tai lämmitystarve on vähäisempi. Sähkökattilalla kasvatettiin myös laitoksen kokonaistehoa. Kesän aikana tapahtuneiden töiden aikana Kangasniemen taajaman lämmöntuotanto hoidettiin lähes kokonaan sähkökattilalla.

KPA-kattilaan parannuksia ja lämmön talteenotto

Kesäkuussa alkaneen toisen vaiheen aikana Kangasniemen KPA-laitoksen palamisilmajärjestelmän laitteisto uudistettiin vastaamaan tulevaisuuden lämmöntuotantotarpeita. Arinarasitusta pienennettiin kasvattamalla tulipesän pituutta, jolloin palamisprosessia saatiin rauhoitettua ja optimoitua varsinkin suuremmilla lämpötehoilla. Laitoksen lämpöteho on 3,6 MW. Myös laitoksen savukaasunpuhdistus- ja tuhkanpoistojärjestelmä uudistettiin ja siirrettiin kokonaisuudessaan sisätiloihin.

Modernisoinnin yhteydessä Condens Heat Recovery Oy toimitti laitokselle savukaasupesurin, jolla saadaan tiristettyä savukaasun hukkalämpöä 600–700 kW verran hyötykäyttöiseen muotoon ja kaukolämmöksi.

Öljyn käyttö minimiin ja päästöjen suodatus

“KPA-laitoksen modernisoinnin ja laajennuksen sekä laitoksella käyttöönotetun sähkökattilan ansiosta pystymme lopettamaan öljyn käytön nyt lähes kokonaan. Tavoitteena on, että Kangasniemellä käytetään öljyä jatkossa vain varajärjestelmänä, esimerkiksi huippukuormien aikana tai hätätilanteissa”, toteaa Lempeä Lämpö Oy:n projektipäällikkö Harri Karhu. Uusien suodatinratkaisujen ansiosta piipusta poistuu lähes pelkästään vesihöyryä. Laitos on nyt valmiimpi vastaamaan energiatuotannon tuleviin haasteisiin, ja sen odotetaan toimivan tehokkaasti seuraavat vuosikymmenet. “Tietenkin edellyttäen, ettei lainsäädäntö rajoita puun polttamista tai tuo siihen merkittäviä kustannusrasitteita,” Karhu lisää.

Hyvin suunniteltu on sujuvasti tehty

Hankkeen hyvä suunnittelu on tae onnistumisesta, painottaa Kukkonen. Kangasniemen KPA-kattilalaitoksen modernisointiprojekti valmistui täydessä laajuudessaan aikataulun mukaisesti ja laitos luovutettiin Lempeä Lämpö Oy:lle lokakuun lopussa. Projekti alkoi huhtikuussa 2024, ja laitoksen koekäyttö suoritettiin onnistuneesti viikkojen lokakuun alkupuoliskolla. Uudistetun kattilalaitoksen lämmöntuotanto käynnistyi lokakuussa ja toimintavarmuus on todettu hyväksi. Modernisoitu laitos on tuottanut kaukolämpöä Kangasniemelle täydellä kapasiteetilla tämän talvikauden aikana.

Saneerausten vuodet käsillä

Kukkonen on seurannut toimialaa vuodesta 1984, jolloin hänen isänsä veti Putkimaa Oy:tä. Polttoaineiden parissa hänellä on siis yli 40 vuoden kokemus. Turve on näytellyt merkittävää roolia ja aiemmin öljyt ja kaasut niin ikään.

Revisioita on tehty monelle laitokselle. Termode toimii 1–8 MW luokassa. Usein vaihdetaan rautaa rautaan, eikä haeta tehonnostoja, mutta kyllä niitäkin välillä Kukkosen mukaan on.

Kukkosen arvion mukaan turpeen poistumiseen ollaan maakunnissa vääjäämättä menossa. Sillä on vaikutus kattilan puhdistamistarpeen lisääntymiseen. ”Siksi lisätään nuohoimia, jotta ollaan valmiita polttoainemuutokseen.”

Puupolttoaineiden hinnannousu on vaikuttanut ratkaisuihin. Sähkökattilat kiinnostavat tällä hetkellä kovastikin. Sähkön hinta on kilpailukykyinen öljyyn verrattuna, joten päästöt vähenevät.

”On jonkin verrankin sellaisia laitoksia, jotka on suunniteltu aikanaan noin 25 vuodeksi, mutta ovat nyt revisiotarpeessa johtuen savukaasun puhdistuksessa. Kun yhdistetään lämmön talteenotto niin siinä saadaan kustannushyötyä. Pelkästään savukaasun puhdistamisessa investoinnin takaisinmaksuaikaa on vaikea löytää. Kangassuodatin tarvitaan eteen, että ei tule paljon lietettä ja lämmön talteenotto perään”, Kukkonen kuvaa perusteita.

Kyselyiden lisääntymistä odotetaan

Saarijärveläisen lämmitysjärjestelmiä valmistavan, myyvän ja huoltavan Ariterm Energy Oy:n projektiliiketoiminnan johtaja Risto Mikkonen kertoo, että saneeraamiseen on jonkin verran kiinnostusta. Uusittavan ikäisiä laitoksia on varmaan aika paljon.

Epävarma yleinen tilanne aiheuttaa kuitenkin vähän pidempää pohdinta-aikaa. Ollaan odottavalla kannalla, että mihin energiamarkkina on menossa. Mikkonen kertoo hakkeen hinnan nousun vaikuttaneen. Viimeisen vuoden aikana pelletin hinta on puolestaan laskenut merkittävästi ja saatavuus on hyvä. Siksi pellettilämpölaitoksista on tullut kasvava määrä kyselyitä.

Ariterm toimii astetta pienemmissä laitoksissa – omakotitaloista muutamaan MW:iin. ”Niissä mietitään, uusitaanko vai siirretäänkö kokonaan uuteen energiamuotoon. Kyselyiden määrä ei ole ryöpsähtänyt.”

Kiinteän polttoaineen kattiloiden ja lämpölaitosten suurin buumi oli 2000-luvun alussa. Osa on nyt saneerauksen tarpeessa ja osalla pärjää vielä. Se vaikuttaa, kuinka hyvin laitoksia on pidetty; toisia paremmin ja toisia huonommin.

Kustannustehokas vaihtoehto

Mikkonen muistuttaa, että lämpölaitoksen uudistus maksaa 30-40 % uudesta ja sillä pärjää 20-25 vuotta, joten jatkamiselle on hyvät kannusteet.

Uudistaminen on aika suoraviivaista ja ripeää. Purku ja asennusaika ovat 3-4 viikkoa. Laitteiden toimitusaika muutamia kuukausia. Kesälle suunniteltuja uudistuksia siis kannattaa alkaa tilaamaan lähikuukausina.

Pääkuva: Kangasniemen Lämmön laitoksen saneerauksen ja laajennuksen valmistumista juhlittiin avajaisin loppuvuodesta 2024. Kuvaaja: Esa Kukkonen, Termode Oy