Sertifioitu hiilenpoisto on maataloudelle mahdollisuus
Peltojen hiiliviljelyllä tarkoitetaan pääasiassa viljelyyn liittyviä käytännön toimia, joilla voidaan vähentää sekä maaperän kasvihuonekaasupäästöjä että edistää hiilen sitoutumista pysyvästi takaisin maaperään. Mikäli nämä muutokset voidaan luotettavasti todentaa ja muuntaa sertifioiduiksi yksiköiksi, syntyy viljelijälle mahdollisuus käydä markkinaehtoista hiilikauppaa. Hiiliviljelyn merkittäviin toimenpiteisiin kuuluvat myös biomassojen monipuolinen hyödyntäminen kasviravinteina, bioenergiana tai biohiili-tyyppisinä maanparannusaineina.
Pelinsäännöt tälle toiminnalle ovat kuitenkin varsin tiukat. Hiilipoistumien ja päästövähennysten laadun tulee perustua sertifioituun prosessiin, jolla taataan poistumien luotettavuus ja estetään viherpesu. Sertifikaatit varmennetaan kansainvälisesti akkreditoitujen toimintatapojen mukaisesti. Yhdistämällä erilaisia kasvihuonekaasujen mittaus- ja mallinnusratkaisuja sekä olemassa olevaa peltodataa, voidaan usein riittävällä varmuudella osoittaa muutokset ns. perusuraan verrattuna. Epävarmuutta voivat kuitenkin aiheuttaa esimerkiksi maaperään liittyvät erot sekä käytettävien viljelytekniikoiden vaihtelu.
Hiiliviljelyyn perustuvat hiilensidontamenetelmät eivät ole ristiriidassa peltojen tuottavuuden kanssa. Maaperän orgaanisen aiheen lisääntyminen, toimiva pellon vesitalous ja biologisen monimuotoisuuden lisääntyminen kasvattavat myös pellon tuottokykyä ja viljelyvarmuutta.
Agreena tarjoaa kanavan hiilitodistusten myyntiin
Suomessa Hankkija aloitti vuonna 2023 yhteistyössä Agreenan kanssa sertifioitujen hiilitodistusten myyntiin keskittyvän palvelun. Myönnettävät sertifikaatit voivat perustua sekä viljelytoimilla aikaansaatuihin päästövähennyksiin tai todistetusti maaperän sidottuun ja näin sen hiilivarantoa lisäävään hiileen. Viljelijä voi syntyvillä hiilisertifikaateilla joko kompensoida omia päästöjään tai kaupata ne joko itse tai toimeksiannolla Agreenan kautta vapaille hiilimarkkinoille.
– Hiiliviljely ja uudistava maatalous on elintarviketuotannon arvoketjussa lisääntyvän merkityksellisessä asemassa. Agreenan ohjelmassa hiilisertifikaatteja muodostuu siirtymävaiheessa, eli eroista aiemman ja nykyisen toiminnan välillä. Se on myös yksi, tehokas tapa osoittaa todeksi uudistavan viljelyn toimenpiteitä. Uudistavasti viljellyillä viljoilla on myös jo itseisarvo, mutta toiminta tulee pystyä luotettavasti ja kattavasti todentamaan. Me Hankkijalla haemme monipuolisesti keinoja, joilla varmistamme viljelijälle korvauksen tavoitteellisesta hiilensidonnasta ja päästövähennyksistä raaka-aine-erien kautta pidemmältä arvoketjusta. Eli toisin sanoen yksi mahdollinen tulonlähde viljelijöille on mahdolliset hiilisertifikaatit ja toinen vähäpäästöiset ja/tai muutoin ympäristöystävällisesti tuotetut raaka-aine-erät. Kaikki voivat olla tässä mukana, kannustaa Hankkijan vastuullisuuspäällikkö Lumi Parviainen.
Valion ilmasto-ohjelma kannustaa hiiliviljelyyn
Valio julkisti oman ilmasto-ohjelmansa marraskuussa 2018. Ohjelman tavoitteena on nettonolla maidon arvoketju vuoteen 2035 mennessä. Haasteellisen tavoitteen saavuttaminen vaatii monipuolisia keinoja sekä päästöjen vähentämiseksi, että hiilipoistumien lisäämiseksi. Biologinen hiilensidonta hiili- ja uudistavan viljelyn keinoin on keskeinen tapa lisätä hiilipoistumia.
– Olemme kouluttaneet hiiliviljelyyn jo yli 1600 maitotilaa vuodesta 2019 lähtien ja ottaneet käyttöön maidon lisähinnan hiiliviljelyn konkreettisten toimenpiteitten toteutuksesta tilatasolla. Tällä hetkellä kyseessä olevien toimien mukaista nurmikiertoviljelyä toteutetaan noin 130000 hehtaarin alueella Valioryhmässä. Varovaisesti arvioiden näin saavutettu hiilipoistuma vastaa Valion Suomen teollisen toiminnan päästöjä, kuvailee Valion ilmasto-ohjelman johtaja Juha Nousiainen.
Hiiliviljelyn tulosten hyödyntäminen yritysten KHK-inventaareissa tai tuotekohtaisessa hiilijalanjälkilaskennassa vaatii kuitenkin verifioidun ja sertifioidun laskentajärjestelmän. Tällaista yleisesti hyväksyttyä järjestelmää ei vielä ole olemassa. Valion keväällä 2024 käynnistämässä Food 2.0 hankekokonaisuudessa on yhtenä tavoitteena rakentaa hiiliviljelyyn tulosten hyödyntämiseen laskenta- ja verifiointimalli, jolla voidaan todentaa peltolohkokohtaisesti sekä hiilipäästöt että -poistumat. Food 2.0 -hankkeen tärkeänä tavoitteena on varmistaa kehitettävän laskentajärjestelmän sopivuus EU:n hiilenpoistosertifioinnin vaatimuksiin.
MTK edistää vapaaehtoista hiilikauppaa
Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK on toiminut aktiivisesti maatalouden vapaaehtoisen hiilimarkkinan kehittämiseksi. Toimivasti tuotteistettu ja hiiliviljelyyn perustuva vapaaehtoinen hiilikauppa voi olla yhä merkittävämpi osa maa- ja metsätalouden tulonmuodostusta. MTK edistää vapaaehtoiseen hiilikauppaan liittyvän liiketoiminnan kehittymistä kumppanuuksien avulla.
Kirjoittaja on MTK:n maaperä- ja ilmastoasiantuntija.