Energialähteiden muutokset

Tilanteen kartoittamiseksi Bioenergia-lehti teki kyselyn suurimmille jäsenilleen. 17 energiayhtiön vastaukset antavat selkeän kuvan tilanteesta lähitulevaisuudessa mutta antaa myös tilaa erilaisille tulkinnoille.

Öljyllä on oma roolinsa

Öljyä käyttää edelleen melkein kaikki energiayhtiöt, mutta ennen kaikkea varapolttoaineena ja käynnistyspolttoaineena. Jotkut ovat pyrkineet öljystäkin eroon ja ilmeisesti onnistuneet. Varalla voi tietysti olla myös kaasu ja biopohjaiset ratkaisut. Viime vuonna käytettiin poikkeuksellisen paljon öljyä lämmitykseen, mikä johtui muun muassa kaasun hinnasta ja saatavuudesta.

Kivihiili kohti auringonlaskua

Hiili ei ole enää kovinkaan monen toimijan energiapaletissa, vaan ainoastaan joillakin varalla. Hiiltä käyttää suuressa mittakaavassa kaukolämmössä käytännössä enää muutama toimija ja niiden hiilenkäyttö on vahvasti vähenemässä. Venäjän sota aiheutti ilmeisesti tilapäisen käytön kasvun, mutta suunta on selvä. Kivihiili on ollut monelle tuottajalle pahan päivän varalle varattu polttoaine, ja laitteita on vuosittain testattu sen takia. Kivihiilen käyttö loppuu viimeistään kesällä 2029, mutta kaikki ovat varautuneet lopettamaan hyvissä ajoin ennen sitä. Tämän vuoden tilastot tulevat näyttämään huomattavan pudotuksen käytössä.

Maakaasu on suurin häviäjä

Maakaasulla kuten kivihiilellä on ollut rajallinen käyttäjäkuntansa, mutta Venäjän hyökkäyssodan seurauksena maakaasun käyttö väheni nopeasti. Muutama suurkäyttäjä on vähentänyt käyttöä ja monet pienkäyttäjät ovat siirtyneet pois kaasun käytöstä, kun on ollut vaihtoehtoja. Kaasun hinta on tasaantunut ja saanti varmistunut, mutta edullista putkikaasua idästä saa varmaan odottaa vielä pitkään, jos kaasua sieltä enää ollenkaan kannattaa odottaa. Maakaasua korvattiin tilapäisesti myös kivihiilellä viime talvena. Prosessiteollisuuden käytössä maakaasun korvaaminen on ollut vaihtelevaa. Maakaasu oli ennen nykytilannetta menettänyt enemmän markkinaosuuksia kuin mikään muu polttoaine.

Turve nopeassa laskussa

Turpeen alasajosta puhutaan ja se näyttää myös toteutuvan. 74 prosenttia yhtiöistä käyttää turvetta, mutta koko joukosta 60 prosenttia ilmoittaa vähentävänsä turpeen käyttöä ja näistä jopa puolet vähentävät merkittävästi. Käytön kasvattamisesta ilmoittaa harva, mikä saattaa johtua viime talven keskimääräisestä lämpimämmästä talvesta.

Sivutuotteet ja kierrätyspuu

Metsäteollisuuden sivutuotteita käytetään energiateollisuudesta sen, minkä teollisuudelta jää yli oman tarpeen. Sitä onkin jäänyt yhä enemmän myytäväksi, mutta metsäteollisuuden suhdanne heijastuu myös energiantuottajien käytön suunnitelmiin.

Pelletti on maailmanmarkkinatuote

Sodan syttyessä suurkäyttäjät varmistivat polttoaineen saantinsa nopeasti ja pienet jäivät nuolemaan näppejään. Hinnanmuutos oli markkinoilla lähes yhtä järkyttävä kuin maakaasun hinnanmuutos. Tilanne on nyt tasaantunut ja markkinat vakiintuneet. Uutta pellettituotantoa ei polkaista liikkeelle nopeasti ja suurin lähiajan investointi on Salmisaaren laitos, joka samalla on mukana passittamassa Helsingin kivihiilen käyttö historiaan 2025. Alkavan talven käyttöön ei ole näköpiirissä merkittäviä muutoksia.

Biokaasu

Biometaani ja biokaasu ovat ennen kaikkea lämmityksen polttoaineita ja pieniä määriä käytetään myös kaukolämpöverkoissa. Biokaasun tuotanto tapahtuu kuitenkin huomattavalta osin kaukolämpöverkkojen ulkopuolella. Tuotantoa ei pysty nopeasti lisäämään ja tuotannon kasvu menee usein liikennekäyttöön.

Kierrätyspolttoaineet ja jätteet

Jätteitä ei Suomen rajojen sisällä synny määräänsä enempää ja käyttö on vakaalla tasolla, vaikka myös tuontia esiintyy ja se saattaa vielä kasvaa. Jätteiden poltto on nopeasti kasvanut sääntelyn takia, kun jätemaksuja on nostettu, biofraktiot kerätty erikseen ja kaatopaikkoja on suljettu.

Lämpöpumput ja hukkalämpö

Jopa 40 prosenttia aikoo lisätä näiden sähköisten ratkaisujen määrää ja se on tietysti pois kaikesta polttavasta energiantuotannosta, jonka vähentäminen on myös monen toimijan tavoitteena. Hukkalämmön talteenotto ja muut lämpöpumppuratkaisut vaativat kuitenkin sähköä, joten toiminta on herkkää sähkön hinnalle. Trendinä arvioidaan kuitenkin sähkön hinnan laskevan, vaikka ajoittaiset korkeat hinnat yhä enemmän piinaavat markkinoita.

Yhä enemmän lämpöä sähköllä

Sähköä pidettiin energia-alan korkean arvon tuotteena, mutta tilanne on muuttumassa. Lähes nollahintaisen sähkön tunnit muodostivat syyskuuhun mennessä 5 prosenttia ajasta, joka tarkoittaa vuositasolla nykyisellä sähkökattilakannalla laskettuna suuruusluokkaa 0,4 TWh energiaa edellyttäen, että kaiken pystyy hyödyntämään. Tämä ei vielä kokonaisuutta suuresti muuta, mutta vaikuttaa pikkuhiljaa markkinoihin ja polttoainemarkkinoihin.

Viime vuonna tehdyssä kyselyssä sähkökattila oli yleisimpiä investointikohteita ja myös tulevissa investoinneissa suosituimpia kohteita. Sähkökattiloiden käyttöaste on sähkömarkkinoiden kehityksen armoilla.

Metsähakkeeseen on ladattu odotuksia

Kun fossiilisten polttoaineiden ja turpeen määrä pienenee, myös sivutuotteiden määrä jonkin verran pienenee, sähköpohjaisen lämmön määrä kasvaa ja polttoaineiden käyttö tehostuu. Samalla puusähkön määrä todennäköisesti vähenee ja siten vähentää tarvittavan puupolttoaineen tarvetta. Viime vuonna ilmoitetut investoinnit puun lisäkäyttöön kertoo jotakin lähiajan kehityksestä. Vuosittaiset vaihtelut lämpötilan ja sähkömarkkinoiden hinnan kehityksen mukaan antavat aihetta lisäspekulaatioille, kun puhutaan absoluuttista määristä.