CCUS-toimialan politiikkakehykset muodostumassa

EU kehittää parhaillaan hiilidioksidin talteenoton, hyötykäytön ja varastoinnin (CCUS) edistämiseen mekanismeja, jotka tulevat voimaan lähivuosina. Suomessakin teknologioiden edistämisessä otettiin iso harppaus eteenpäin, kun hallitusohjelmassa hiilidioksidin talteenotto, käyttö ja varastointi nostettiin yhdeksi ilmastopolitiikan painopisteistä. Useita aloitteita teknologioiden osalta on EU-tasolla jo tehty ja lisää on tiedossa ensi vuonna.

Päästövähennyksiä ei tehdä globaalisti riittävän nopeasti. Ilmastotavoitteiden saavuttaminen vaatii siksi hiilidioksidin poistoa ilmakehästä myös teknologian avulla. Hiilidioksidin talteenotto, hyötykäyttö ja varastointi (carbon capture, utilisation & storage, CCUS) onkin noussut nopeasti yhdeksi ilmastopolitiikan kärkipilariksi niin kansainvälisesti kuin kotimaassa. Maailman energiajärjestö (IEA) arvioi syyskuussa päivitetyssä 1,5 asteen raportissaan tarvittavia toimia 2020-luvulla, jotta 1,5 asteen polku olisi mahdollista saavuttaa. Hiilidioksidia pitäisi pystyä poistamaan ilmakehästä teknologioilla noin 230 Mt vuosittain 2030 mennessä. Se vastaa noin viisinkertaisesti Suomen päästöjä. Vuoteen 2050 mennessä teknologioilla ilmakehästä poistetun hiilidioksidin määrän pitäisi olla jo gigatonnien vuositasolla.

Kestävien hiilenkiertojen aloite lähtölaukaus

EU-tasolla viimeaikainen kehitys käynnistyi Kestävien hiilenkiertojen (Sustainable Carbon Cycles) -aloitteen yhteydessä vuonna 2021. Aloitteessa komissio esitteli ajatuksiaan siitä, miten, mitä ja miksi hiilidioksidilla tullaan EU:ssa tekemään tulevina vuosikymmeninä, jotta ilmastotavoitteet saavutetaan. Tuolloin tavoite hiilenpoistoille vuodelle 2030 oli nimellinen 5 Mt ja lisäksi 20 % tuotteissa käytetystä hiilidioksidista tulisi olla peräisin kestävistä, ei-fossiilisista lähteistä. Ratkaisuiksi esitettiin luonnon keinoja hiiliviljelyn osakokonaisuudessa, hiilidioksidia pitkäaikaisesti sitovia tuotteita sekä pysyviä hiilenpoistojen ratkaisuja.

Sertifiointikehikolla yhteiset pelisäännöt ratkaisuille

Ensimmäinen konkreettinen askel kohti hiilenpoistojen ja hiilidioksidin kierrätyksen edistämistä oli varmistaa yhteiset pelisäännöt keinoista. Tätä komissio lähti ratkomaan esityksellään hiilenpoistojen sertifioinnin asetuksella loppuvuonna 2022. Asetusehdotuksessa kysymyksiä herätti mm. se, mikä sertifikaattijärjestelmän suhde muuhun EU:n ilmastopolitiikan työkalupakkiin tulee olemaan. Useissa maissa on jo entuudestaan omia sertifiointijärjestelmiä ja näiden suhde EU-tason systeemiin on epäselvä. Asetukseen liittyvien ratkaisujen metodologioita nimettiin työstämään erillinen asiantuntijaryhmä, jonka työ valmistunee ensi vuonna.

Nettonollateknologioissa ytimessä varastointikapasiteetti

Keväällä 2023 komissio julkaisi nettonolla teollisuutta käsittelevän säädöksen (Net Zero Industry Act, NZIA), jossa hiilidioksidin talteenotto ja varastointi nostettiin yhdeksi EU:n strategisista nettonollatalouden teknologioista. Säädöksen tarkoituksena on edistää nettonollateollisuudelle olennaisten teknologioiden valmistamisen edellytyksiä EU:ssa 2030 mennessä. Hiilidioksidin osalta esityksessä paneuduttiin erityisesti geologisen varastointikapasiteetin varmistamiseen 2030 mennessä ja sille esitettiin 50 Mt tavoitetta (vrt. esim. Suomen vuotuiset päästöt olivat 45,8 Mt vuonna 2022). Esitetty tavoite koskisi vain EU-aluetta eli esimerkiksi varastointisektorin aktiiviset toimijat Norja, Iso-Britannia ja Islanti ovat sen ulkopuolella. Komission visio tarvittavasta määrästä hiilidioksidin varastoinnille 2050 mennessä on jo 550 Mt. Säädös tuo tarpeellisen sysäyksen tarvittavan infrastruktuurin kehittämiselle.

Varastointiin liittyen velvoitteita yrityksille ja valtioille

Pullonkaulana tällä hetkellä nähdään varastointikapasiteetti ja infrastruktuurin tavoitettavuus. Esitetyn 2030-tavoitteen saavuttamiseksi ehdotetaan mm. öljy- ja kaasuyhtiöille omia velvoitteita tarjota varastointikapasiteettia EU:n yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. Lisäksi jäsenmaille esitetään velvoitteita luovuttaa tietoja mm. potentiaalisista varastointialueista, olemassa ja suunnitteilla olevista varastointihankkeista seuraavalle viidelle vuodelle sekä hankkeita vastaavasta varastointitarpeesta. Säädösehdotus on poikinut kritiikkiä esimerkiksi siitä, etteivät hiilenpoistoteknologiat näy esityksessä voimakkaammin, vaikka ne ovat olennainen osa nettonollataloutta.

Viherpesu kuriin väittämien sääntelyllä?

Samaan aikaan EU pyrkii kitkemään viherpesua ja harhaanjohtavia ilmasto- ja ympäristöväittämiä Vihreiden väittämien direktiiviehdotuksella (Green Claims). Esityksessä ehdotetaan minimikriteeristöä vapaaehtoisten väitteiden esittämiselle. Väitteiden tulee olla kolmannen osapuolen verifioimia ja tieteellisesti todistettuja. Geneeristen ympäristöväittämien, kuten ’vihreä’ tai ’ekologinen’, käyttö halutaan kieltää. Ilmastoväittämiin ja kompensointiin liittyen ehdotuksessa esitetään tarkennettavaksi liittyvätkö käytetyt kompensaatiot päästövähennys- vai hiilenpoistohankkeisiin. Lisäohjeistusta aiheeseen liittyen tarvitaan. Direktiiviehdotus ei mm. suoraan mainitse kumoutumisväittämä vs ilmastotukiväittämä -tematiikkaa, johon Suomessa ympäristöministeriö on julkaissut ohjeiston vapaaehtoista hiilimarkkinaa koskevassa oppaassaan.

Sidosryhmien raportit pohjatyönä strategialle

CCUS-toimialaan liittyy olennaisena osana laaja arvoketju, joka vaatii useiden toimijoiden yhteistyötä. Komission luotsaaman vuonna 2021 perustetun CCUS Forumin työryhmät ovat tehneet taustapapereita tulevaa CCUS-strategiaa varten. EU:n visioon keskittynyt työryhmä toteaa raportissaan tyhjentävästi ”No CCUS, no net-zero”. Visiotyöryhmä ehdottaa EU:lle 2040-vuodelle tavoitteiksi vähintään 300 Mt varastointikapasiteettia ja vähintään 100 Mt vuotuisia pysyviä hiilenpoistoja. 2050 mentäessä varastointikapasiteetin tulisi kasvaa 500 Mt tasolle ja hiilenpoistoja sekä hiilidioksidin kierrätystä tuotteisiin 200 Mt vuosittain.

Hyötykäyttö EU-tasolla toistaiseksi sivuroolissa

Suomen hanketilannetta tarkasteltaessa on selvää, että meillä liikkeelle on lähdettyhyötykäyttö edellä. Se on ymmärrettävää monesta syystä, ei vähiten siksi, ettei meillä ole toistaiseksi omilla alueillamme tiedossa olevia geologisia varastointimahdollisuuksia. Hiilidioksidin hyötykäyttö on kuitenkin EU-tason keskusteluissa vielä toistaiseksi jäänyt sivurooliin, vaikka hiilidioksidia, erityisesti bioperäistä, tullaan tarvitsemaan tulevina vuosina merkittäviä määriä myös raaka-aineena.

Pidemmälle katsova visio tuloillaan

Komission 55-valmiuspaketin yhteydessä ei tule selkeitä kannustimia hiilenpoistoille. Ensimmäinen ilmastopolitiikan nykyarkkitehtuurin kautta syntyvä kannustin voi olla tiedossa päästökaupan päivityksen yhteydessä vuosina 2025–2026. Komission on määrä antaa raportti hiilenpoistojen sisällyttämisestä päästökauppaan viimeistään vuonna 2026. Selkeyttä aikaskaalaan, tavoitetasoon sekä hiilidioksidin käytön edistämispolkuun saataneen komission CCUS-vision tiedonannossa, jonka julkaisua odotetaan alkuvuodesta 2024.

2040-tavoite määrittelee kokonaisuuden

Ensi kesään mennessä julkaistaan myös toinen merkittävä kokonaisuus, joka määrittelee, kuinka hiilenpoistoja ja hyötykäyttöä ohjataan tulevina vuosikymmeninä: EU:n 2040-tavoitteen tiedonanto. Sen yhteydessä määritellään painotukset päästövähennystavoitteiden ja hiilenpoistojen välillä sekä mahdolliset kehykset sitoville hiilenpoistotavoitteille sekä, miten ne sisällytetään ja suhteutetaan EU:n muuhun ilmastopolitiikan arkkitehtuuriin. EU:n ilmastopaneeli ESABCC (European Scientific Advisory Board on Climate Change) julkaisi kesäkuussa ohjeiston 2040-tavoitteen asettamisesta. Sen mukaan EU:n tulisi tavoitella 90–95 % nettopäästövähennystasoa vuonna 2040 ja kaikissa paneelin skenaarioissa tarvitaan teknisten hiilenpoistojen skaalaamista niin pian kuin mahdollista. BECCS-teknologia nostettiin merkittävimpänä teknisten hiilenpoistojen mahdollistajana. Hiilidioksidin hyötykäytön ratkaisut jäivät paneelin arvioissa pienempään rooliin.

Suomessa CO2-talteenotto ilmastopolitiikan painopisteeksi

Kotimaassa jo pidempään on penätty strategiaa liittyen teknologioiden rooliin Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Hallitusohjelmassa otettiinkin positiivinen uusi strateginen avaus ilmastopolitiikassa, kun CCUS-ratkaisut nostettiin yhdeksi hallituksen ilmastopolitiikan painopisteeksi. Teknologisten nielujen laajamittaista käyttöönottoa aiotaan edistää aktiivisesti EU:ssa ja Suomessa. Lisäksi on tunnistettu, että biogeenisen hiilidioksidin talteenotto ja hyödyntäminen yhdessä vedyntuotannon lisäämisen kanssa luo alustan valmistaa erilaisia tuotteita kestävästä hiilidioksidin lähteestä ja vähentää täten riippuvuutta fossiilisista raaka-aineista.

Piippujen tulppaus 2035 mennessä?

Yhtenä merkittävimmistä kirjauksista hallitus ilmoitti, että osana niin sanottua päästövelan lyhentämisohjelmaa selvitetään ja otetaan käyttöön ohjauskeinot, joilla varmistetaan suurten teollisten lähteiden ilmakehään päätyvien hiilidioksidipäästöjen loppuminen 2035 mennessä. Ministeri Mykkänen on ilmoittanut, että tavoite koskee myös biogeenistä hiilidioksidia.

Rahoitusta vapaaehtoiselta markkinalta

Hallitus aikoo myös kehittää toimivaltansa aikana tarvittavat kannusteet teknisille nieluille esimerkiksi negatiivisten päästöjen huutokaupan kautta. Hankkeiden edistämiseen valtion kukkarosta on varattu n.150 miljoonaa euroa. On selvää, ettei tuolla summalla saada aikaan monivuotista tukimekanismia hankkeille. Ruotsissa vastaavalle mekanismille on varattu 3,3 miljardia euroa. Tämä on hallituksen päässä ilmeisimmin ymmärretty ja hallitus pyrkiikin kanavoimaan rahoitusta yksityiseltä sektorilta mahdollistamalla vapaaehtoisen markkinan toiminnan.

Momentum ratkaisujen ympärillä kasvaa ja tavoitteet sekä yhteiset pelisäännöt toimialalle ovat muodostumassa. Suomella on erinomainen potentiaali asemoitua hiilenpoiston ja – hyötykäytön toimialan kärkeen. Lopulliset ratkaisut etenemisestä tehdään yrityksissä.

Synteettisten polttoaineiden hankkeita Suomessa ja lähialuilla

Otos julkisista hankkeista

Kaupunki	Toimija	Teknologiatyyppi
Ranua	ET Fuels	CCU/BECCU
Naantali	Green North Energy	Power-to-Fuel/H
Helsinki	Helen Oy	CCU/BECCU/Power-to-H?
Kerava	Keravan Energia + Qpower	BECCU
Kerava	Keravan Energia + Ren-Gas	BECCU
Porvoo	Neste	BECCU
Harjavalta	P2X Solutions + Qpower	Power-to-H, CCU/BECCU
Mikkeli	Ren-Gas + ESE	BECCU
Kotka	Ren-Gas + Kotkan Energia	Power-to-Fuel, BECCU/CCU
Lahti	Ren-Gas + LahtiEnergia	BECCU
Pori	Ren-Gas + Porin Prosessivoima	Power-to-Fuel, BECCU/CCU
Tampere	Ren-Gas + Tammervoima	BECCU/CCU
Joensuu	Savon Voima + P2X Solutions	Power-to-H
Göteborg	St1 & Vattenfall	Power-to-Fuel, BECCU
Lappeenranta	St1, Finnsementti	Power-to-Fuel, CCU
Vantaa	Vantaan Energia + Wärtsilä	CCU/BECCU
Vaasa	Westenergy	BECCU/CCU