Biohiilen tuotanto kehittymässä teolliseksi – Ruotsissa jo kannattavia tuotantolaitoksia 

Eteläisen Ruotsin uinuva rantakaupunki Helsingborg vastaanotti kesäkuun puolivälissä 400 henkeä kansainväliseen biohiilikonferenssiin Biochar-Summitiin. Kyseessä oli tämän nuorehkon toimialan todennäköisesti suurin kokoontuminen tähän mennessä. Vaikka kyseessä oli pohjoismaisen biohiiliverkoston (NBN) sekä Euroopan biohiiliteollisuusjärjestön (EBI) järjestämä tilaisuus, oli osallistujissa väkeä myös Euroopan ulkopuolelta. 

Nelipäiväisen konferenssin sisältö valotti hyvin biohiilen moninaisuutta. Takapihan puuhiiltäjien kokeiluista toimiala on siirtymässä teollisuuden alaksi. Ensimmäinen vaihe on ollut viimeisten noin kymmenen vuoden aikana keskikokoisen tuotantolaitteiston kehittäminen. Erehdystenkin kautta ne ovat kehittyneet helppokäyttöisiksi teollisiksi laitteiksi. Biohiilikonferenssin retkipäivänä esitellyt useat eri laitemerkit näyttivät käytännössä, että Ruotsissa maatila, kunnan jätekeskus tai aluelämpölaitos pystyy tuottamaan biohiiltä kannattavasti ja tuotteelle on markkinoita.  

Raaka-aineena siementen kuoret 

Skånefrön siemenviljelyyn erikoistunut tila oli toiminut vahvasti ensimmäisten joukoissa ja auttanut myös Pyreg-yritystä pilotoimaan suurempaa laitteistoa. He pystyvät hyödyntämään lajittelujätteensä pelletöimällä ne ja käyttämällä kuoripelletin pääsyötteenä biohiililaitteessa. Lämpö myydään aluelämpönä kylän kiinteistöihin ja teollisuuslaitoksille. 

Biohiilen tuotantoa jätehuoltoyrityksessä 

Kuuden kunnan omistama jätehuoltoyritys NSR puolestaan on juuri investoinut norjalaisen Vown toimittamaan laitokseen, joka hyödyntää puumaista jätettä biohiilen tuotannossa. He tuottavat vuodessa nettona 11 GWh lämpöä myyntiin 1500 tn biohiilen lisäksi. Laitoksessa on sähkölämmitteinen ruuvi, minkä avulla he kertovat pystyvänsä tarkasti säätämään massan lämpötilan 400-800 asteeseen. Suurin osa tervoista ja kaasuista poltetaan pois erikoispolttimella ennen varsinaista pyrolyysiä. 
 
Laitoksessa hyödynnetään myös penkkojen kaatopaikkakaasua, jolla tuotetaan kahdella chp-yksiköillä riittävästi lämpöä raaka-aineen kuivaukseen ja laitoksen sähkön kulutukseen.  

Biohiilen ja hiilikreditit myy välittäjä 

Krageholmin suurella tilalla tuotetaan hyvin automaattisella Biomacon laitoksella biohiiltä. Tilan viljelijä Christe Pålsson kertoo, että raaka-aineena käytetään tilan omien metsien puuta. Tuotetun biohiilen ja hiilikreditit myy välittäjäyhtiö biocol.se. Tuotannossa syntyvä lämpö hyödynnetään suoraan tilalla. 

Katse tuotannon skaalaamisessa, kestävyydessä ja käytön hyödyissä 

Konferenssin kahden päivän mittainen tieteellinen osio oli laaja. Pitkään alalla olleiden tutkijoiden mukaan nähtävissä oli entistä monipuolisempi katsanto biohiilen eri käyttötarkoituksiin. Katseet ovat myös siirtyneet siihen, että miten kustannustehokkaimmin voidaan skaalata tuotantoa, mitä raaka-aineita kestävästi voidaan käyttää ja miten saadaan parhaat monihyödyt biohiilen käytöstä.  

Tämän hetken tietojen mukaan Euroopan suurimmat biohiililaitokset ovat rakenteilla olevat Vown laitos Norjaan ja Joensuu Biocoalin laitos Suomeen. Molempien biohiilen pääkäyttötarkoitukseksi on kaavailtu käyttöä metalliteollisuudessa korkean lisäarvon teknisenä hiilenä. Tässä tarkoituksessa hiili ei pääosin pysy varastossa, kuten käytettäessä esimerkiksi maataloudessa tai rakennustuotteissa. Tämän uuden käyttötarkoituksen rooli näyttäytyi keskusteluissa kuitenkin merkittävänä toimialan kehitykselle. 

Tutkimukset osoittavat hyödyt 

Perinteiset biohiilen käytön hyödyt maataloudessa on pystytty pitkän aikavälin metatutkimuksen perusteella osoittamaan selkeästi. Ravinteiden hyödyntämisessä, typen huuhtoutumisen vähentymisessä sekä sadon lisäyksessä näkyy parhaimmillaan usean kymmenen prosentin parannus. Biohiiltä tutkitaan myös haitallisten aineiden poistamisessa maaperästä tai niiden sitomiseksi pois kierrosta. 

Tieteellisen konferenssin puolella vakuuttavaa oli biohiilen pysyvyyttä ilmastopolitiikan näkökulmasta käsitellyt osio. Siinä IPCC työssä mukana oleva Oliver Geden ja Aarhusin yliopiston professori Hamed Sanei esittelivät perusteluita ja tieteellistä tietoa biohiilen pysyvyydestä. Sanei käsitteli asiaa inertiitti-käsitteen kautta etsimällä luonnon pysyvimpiä hiilimuotoja. Hän oli verrannut biohiilinäytteitä hiilen pysyvyyteen jo vuosikymmeniä sitten kehitettyjen menetelmien avulla ja päätyi esittämään, että pyrolyysissä yli 330 asteeseen riittävästi altistuneet biohiilet ovat vahvasti pysyväksi katsottavia geologisessa mielessä. 

Kannustimia kaivataan 

Konferenssin politiikkaan keskittyvässä osiossa korostettiin vahvasti tarvetta kannustimille biohiilen tuottamiseen ja käyttöön. Komission valmisteleman hiilenpoistojen sertifiointijärjestelmän ei arveltu sellaisenaan riittävän. Kannusteet arvioidaan tulevan vahvimmin hiilenpoistojen myynnistä, sillä materiaalinen lisäarvo on pysyvissä tuotteissa melko pieni, jos biohiilen hinta pyritään pitämään kilpailukykyisenä. Joidenkin arvioiden mukaan hintatason tulisi pysyä ainakin alle 500 euroa/m3. 

Seuraavan vuoden biohiilikonferenssista ei vielä ole tietoa. Joitain keskusteluja oli käyty, että mahdollisesti vuorossa olisi Etelä-Eurooppa. Seuraavaa konferenssia odotellessa voi seurata miten biohiilitoimiala Suomessa kehittyy. Tämän vuoden aikana on odotettavissa usean laitoksen käynnistyminen ja ensi vuonna lisää. Toimialan ylös skaalaus on juuri alkamassa. 

Konferenssin laaja ohjelma on nähtävissä: biochar-summit.eu