Uraauurtavaa biohiilitutkimusta Viikissä

Biohiilitutkimuksen uranuurtaja Priit Tammeorg aloitti biohiiliuransa saamalla biohiiliväitöskirjapaikan ja pääsemällä perustamaan ensimmäistä biohiilikenttäkoetta Viikkiin vuonna 2010. Biohiilen tutkimus on jatkunut Viikissä siitä asti. Tämän vuoden aikana suunnitelmissa on tehdä biohiilen lisäys osaan biohiilikoeruutuja ravinteilla ladatulla tai aktivoidulla biohiilellä. Loppuvuodesta toteutetussa haastattelussa Tammeorg kertoi työurastaan biohiilen parissa sekä biohiilialan tulevaisuuden näkymistä. Tulevasta kesästä on tulossa erittäin kiireinen, kun tutkimusmittauksia tullaan tekemään koekentillä mahdollisimman paljon, Tammeorg kuvailee.  

Biohiilikoekentillä tehdään tutkimusta kaikilla yleisimmillä suomalaisilla viljelykasveilla. Ravinnepitoisuuksia mitataan pelloilta niin maaperästä kuin kasveista. Maaperän kosteuspitoisuutta, kaasumaisia päästöjä sekä vaikutuksia maaperän eliöihin tutkitaan jatkumona vuosittain. Eliöistä mainittakoon lieroyhteisön määritykset ja myös pitkäaikaiset seurannat bakteeri- ja sieniyhteisöstä. Biohiilikokeet ovat uraauurtavia myös maailman mittakaavassa. Koekentät ovat jatkuvassa seurannassa ja tutkimus on jatkunut nyt jo 13 vuotta, Tammeorg kertoo. 

Kenttätutkimuksen vauhdikas alku 

Vuonna 2010 Tammeorg oli viimeistelemässä maisterintutkintoaan, kun agroekologian professori Juha Helenius äkkäsi hänet ja pyysi vetämään perustettavana olevaa biohiilikenttätutkimusta AgriHiili-tutkimushankkeessa (AgriChar). Perehtyminen aiheeseen tapahtui pikaisella aikataululla. 

Työ oli valtaisa, koska biohiili oli tuolloin vielä aika uusi tutkimusala, Tammeorg muistelee. Kenttäkokeiden perustamista varten täytyi pikaisesti tehdä yksityiskohtaisemmat koesuunnitelmat ennen kasvukauden alkua. Oli tärkeää toimia ripeästi, koska biohiili täytyi ehtiä levittämään ennen kasvukauden alkua. Koska kyseessä oli uusi tutkimusala, biohiileen tutustuminen täytyi tehdä mahdollisimman perusteellisesti, jotta koekentän perustaminen ja tutkimussuunnitelman tekeminen onnistuisivat, Tammeorg muistelee tutkimuksen aloittamista. 

Oman haasteen toi myös käytännön kysymys, mistä saada biohiilet kokeisiin. Koetta varten onnistuttiin löytämään havupuubiohiilet tutkija Jukka Kivelän verkostojen kautta. Havupuubiohiilet tuotti tuolloin pyrolyysiprosesseja Preseco Oy:ssä kehittämässä ollut Sampo Tukiainen.  

Ensimmäiset biohiilitutkimukset ja -seminaarit Suomessa 

Ensimmäistä biohiileen liittyvää tutkimusta Suomessa aloitettiin jo vuosituhannen alussa MTT:llä Kari Tiilikkalan toimesta. Tuolloin tutkimuksen kohteena oli pyrolyysin sivutuotteena tulevan tisleen kasvinsuojeluvaikutus. Ensimmäinen Suomessa toteutettu biohiilikenttätutkimus puolestaan löytyy Tuomas Mattilan maatilalta, jossa tutkimus aloitettiin jo vuonna 2009, Tammeorg kertoo. 

Suomen ensimmäinen biohiiliseminaari järjestettiin vuonna 2010. Seuraavana vuonna Tammeorg oli järjestämässä Suomen toista biohiiliseminaaria ja v. 2013 jo 2. Pohjoismaiden Biohiiliseminaaria, johon saapui melkein 100 osallistujaa 14 eri maasta. Samoihin aikoihin Tammeorg perusti AgriChar-blogin. Blogilla on vierailijoita nykyään 103 maasta, vaikka alkujaan se ajateltiin vain pieneksi pohjoismaiseksi, missä vertailtaisiin pohjoismaista biohiilitutkimusta  ja joka tarjoaisi ajantasaisen listauksen Suomen kaikista biohiilitutkimuksista. 

AgriChar-blogissaan Tammeorg ylläpitää edelleen mahdollisimman ajantasaista kotimaista biohiilitutkimuslistausta. Jos jotain vertaisarvioitua tutkimusta liittyen biohiilien tai järvisedimenttien maanparannuskäyttöön ei löydy listasta, niin kuka tahansa voi vinkata siitä. Tällä hetkellä Suomessa on julkaistu jo noin 70 aiheisiin liittyvää tutkimusta. Nykyään vuosittain Suomessa julkaistaan noin 10 uutta tieteellistä julkaisua. Tammeorg vinkkaa, että blogista löytyy myös Suomessa järjestettyjen biohiiliseminaarien materiaalit ja esitykset.

Suomen Biohiiliyhdistys 2017-2021 

Vuoden 2017 alussa Tammeorg sekä muut biohiilialasta innostuneet perustivat Suomen biohiiliyhdistyksen, jonka ensimmäinen tilaisuus järjestettiin Espoon ekokylässä. Biohiiliyhdistyksen toiminta oli talkoohenkistä, innostunutta ja kokoontumisiin osallistui paljon erilaisia biohiilialan toimijoita sekä siitä kiinnostuneita ihmisiä. Toimintaan pääsi mukaan matalalla kynnyksellä ja tapahtumat olivat jäsenille ilmaisia. Vuosien saatossa biohiilialaa eteenpäin vievien aktiivisten määrä on pysynyt samana. Se ei ole lisääntynyt, vaikka yhdistyksen toimintaan osallistuvien määrä on kasvanut. 

Biohiiliverkosto perustetaan vuonna 2022 

Suomen biohiiliyhdistys siirsi toimintansa vuoden 2022 alussa Bioenergia ry:hyn, jonka alaisuuteen perustettiin biohiilialaa yhdistävä biohiiliverkosto. Siirtyminen Bioenergia ry:n alle toteutettiin, koska Suomen biohiilialan edunvalvontaan kaivattiin EU-tason perspektiiviä ja edunvalvontaa. Siirron myötä biohiilen edunvalvonta on ammattimaistunut. Esim. konsultaatiolausuntojen tekeminen on helpottunut, kun biohiilen edunvalvonnan parissa on ollut nyt myös palkallista työvoimaa.  

Biohiiliyhdistyksen alkuaikoina toimintaan sisältyi enemmän käytännön työpajatyyppistä toimintaa. Tapahtumissa saatettiin valmistaa vaikkapa itse biohiiltä. Uusi yhdistys otti aktiivisesti roolia biohiilialan tilaisuuksien järjestäjänä.

Alkuaikoina biohiilialan toimijat ja biohiilestä kiinnostuneet olivat erittäin laajalla kokoonpanolla mukana biohiiliyhdistyksen toiminnassa. Tuolloin vierailtiin esimerkiksi Suomen ensimmäisellä sertifioitua biohiiltä tuottavalla biohiililaitoksella Tampereella Carbofexillä, ja myös Biolanilla sekä tietenkin Helsingin Yliopistolla.  

Biohiiliyhdistyksen aikana mukaan lähteminen matalalla kynnyksellä oli mahdollista, koska tapahtumat olivat ilmaisia. Talkoohenki oli tuolloin vahvempi kuin nykyään. Biohiiliyhdistyksen toimintaan osallistui myös eläkeläisiä ja kyläaktiiveja, mutta heitä karsiutui vähitellen pois toiminnasta biohiiliverkostoon siirryttäessä.  

Biohiiliverkosto on ollut innostuneen aktiivinen ensimmäisenä toimintavuotena. Tämän ensimmäisen vuoden aikana biohiiliverkoston jäsenet ovat tiivistäneet yhteistyötään. On alettu edistää kotimaisen biohiilen laatuluokitusta. Edistetty on myös pyrolyysin sivutuotteita sekä selkeytetty kompensaatiomarkkinoiden ja biohiilen välistä suhdetta. Alan toimijoita varten on luotu myös päivitetty verkkosivu. 

Biohiiliverkosto on vieraillut Kouvolassa Xamkin BioSammossa, missä tutkitaan mm. biohiilen soveltumista rakennusmateriaaleihin. Lisäksi on vierailtu HSY:n Ämmässuolla uutukaisessa pyrolyysidemolaitoksessa, jossa tutkitaan erilaisista jätevirroista tuotettavaa lietehiiltä. 

Kirjoittaja Niina Välinen on toiminut vuonna 2022 biohiiliverkoston sihteerinä. Hän on myös tehnyt pro gradu –tutkielmansa Priit Tammeorgin ohjauksessa Viikin biohiilikenttäkoetutkimuksessa.