Nuorten metsien monimuotoisuus korostumassa 

Toistaiseksi on puhuttu ennen kaikkea päätehakkuiden luonnonhoitotoimenpiteistä. Kasvavan energiapuukysynnän ja nuorten harvennusmetsien kuitupuun tarpeen kasvaessa kiinnitetään yhä enemmän huomiota siihen, että nuorissa talousmetsissä luodaan pohjaa monimuotoisuudelle tuleville vuosikymmenille. Talousmetsissä panostetaan monimuotoisuuden jatkuvuuteen. 

Koulutuksella tietoa kentälle 

Suomen metsäkeskus on jo usean vuoden aikana kouluttanut eri metsäalan toimijoita ottamaan huomioon monimuotoisuuskysymykset käytännön toimissa, alkaen heti leimikoiden tekemisessä ja puukaupan teon yhteydessä. Näissä toimissa pohjustetaan tulevaa metsässä tehtävää työtä ja sovitaan metsänomistajan kanssa mitä tehdään ja mitä jätetään tekemättä. 

Monimuotoisuuskoulutusta on Monimetsä-hankkeessa annettu jo yli 800 metsäammattilaiselle. Alkusyksyllä Sipoossa pidettiin maastossa koulutuspäivä kourallisen metsätoimihenkilöitä ja paikallisen koneyrittäjän kanssa.  

Kemeralla metsän arvokasvu kuntoon 

Maastossa tarkasteltiin koulutuspäivän aikana vuosi sitten tehtyjä töitä ja arvioitiin töiden onnistumista sekä merkitystä monimuotoisuuden kannalta. Metsäkeskuksen metsänhoidon asiantuntija Annikka Selander kertoi, että 30 prosenttia kuusipuutavarasta oli 1990-luvun alkupuolella tehdyssä päätehakkuussa lahon pilaamaa ja uudistusalalle istutettiin äestyksen jälkeen koivua ja kuusta savimaille.  

Uudistamisen jälkeen taimikonhoito jäi rehevällä maapohjalla tekemättä ja nyt tehtiin Kemera-varojen avustuksella harvennus, josta tuli sekä kuitupuuta että energiapuuta. Tulevana talvena jatketaan, koska huomattava osa kuviosta on edelleen harventamatta.    

Toimenpiteinä tehtiin kymmenen tekopökkelöä hehtaarille ja jätettiin 30 luonnonhoitopuuta sekä erilaisia tiheikköjä muun muassa riistalle.