Puupolttoainehuollon innovaatiot laajaan käyttöön
Turve- ja puupolttoaineaumoja on yleensä peitetty muovilla, joka on haastavaa asentaa ja poistaa muovijäteongelmia unohtamatta. Vaihtoehtoinen ratkaisu on sellupohjainen peiteaine, jota ei tarvitse poistaa, vaan se menee puupohjaisena materiaalina suoraan mukaan polttoon.
Välivarastointia on pakko kehittää
Turveruukki Oy on vuodesta 2014 käyttänyt sellupeitettä turveaumojen peittämiseen ja siitä on saatu hyviä kokemuksia. Kokemuksia haluttiin saada myös puupolttoaineen varastoinnista ja alkusyksystä 2019 peitettiin 8400 m³ hakeauman Livetech Oy:n kehittämälle sellupohjaisella suojalla. Bioenergia-lehti kertoi aiemmin Kuopion Energian terminaalissa järjestetystä varastointikokeesta, jossa käytettiin myös Livetech Oy:n suojaa.
Hakkureillekin mahdollisuus
“Turpeen alasajon myötä syntyy polttoainetoimituksiin melkoinen aukko”, sanoo operaatiopäällikkö Timo Vanhala Turveruukki Oy:stä. Vielä viime talvena tuli laitoksille kylmimpinä päivinä 45 rekallista turvetta kun samalla tuli 75 rekallista puupolttoainetta. Ilman kesällä tehtyjä valmiin hakkeen aumoja ei isoissa laitoksissa pärjätä, jos polttoaineena käytetään pelkästään haketta. Hakkurityöntekijöillekin on tarjolla kesätöitä.
Ajoitus on A ja O
”Peittoajankohta on tärkeä”, korostaa Vanhala. Oikea-aikainen peittotyö on onnistumisen ydin; kesän kuivin jakso pitää hyödyntää. Lisäksi auman muotoiluun ja polkemiseen pitää kiinnittää huomiota. Vanhala on ollut avaamassa muutamia aumoja, jotka on peitetty sellupeitteellä ja on vakuuttunut sen toimivuudesta, kun toimenpiteet tehdään oikein.
Laatu hyvä, pintakosteutta liikkaa
”Olimme omissa ensimmäisissä kokeissa 3.9.2019 liian myöhään liikkeellä”, Vanhala sanoo. Työruuhkan takia hakeauman sellupeitteen teko venyi liian myöhään ja lämpötila oli jo alle 15 astetta. Epäonneksi seuraavana päivänä tuli kova sade, eikä peiteaine ehtinyt kovettua kunnolla. Auman sisään päässeen kosteuden takia pintaan pääsi muodostumaan kamikerros. Kun auma avattiin helmikuussa, hake oli sisältä hyvälaatuista, mutta auman sisään päässeen kosteuden takia lämpöarvo oli alentunut. Ylivuotisesta hakeaumasta ei ole vielä kokemusta, mutta sekään ei ole mahdotonta.
Ohut kerros riittää
1–2 cm:n paksuisen peiteaineen pitää kovettua kunnolla auman päälle ennen vesisateita ja tarvittaessa tehdään tehosteruiskutus viikon päästä ensimmäisestä ruiskutuksesta. Peitteen toimivuuden kannalta on hyvä, jos hakemateriaali on samassa aumassa mahdollisimman tasalaatuinen.
Karkealle hakkeelle paksumpi kerros
Menetelmä soveltuu parhaiten hyvin pienipartikkelisen materiaalin peittämiseen kuten sahanpuru ja pieniseulainen hake. Karkeilla materiaaleilla on järkevää ruiskuttaa kaksi kertaa tai vaihtoehtoisesti auman voi kuorruttaa purulla ennen sellupeittoa.
Virheistä oppii ja testaamalla saa kokemusta
Sellupeiton edut muoviin verrattuna ovat selvät, sanoo Arto Lehtosaari Turveruukista. Hänellä on kokemusta sellupeitteestä jo vuodesta 2010, jolloin turveaumoja peitettiin Kestilässä.
Aikaisemmin on kokeiltu erilaisia muoveja ja jopa bitumipaperiakin. Peittäminen biopohjaisella materiaalilla on ympäristön kannalta muovia parempi vaihtoehto ja lisäksi materiaalikustannukset, erilaiset työ- ja jätekustannukset huomioiden myös edullisempi vaihtoehto, Lehtosaari korostaa.
Loppukäyttäjän kannalta on lumisena talvena huomioitava, että kuormien sisältämä lumen ja jään määrä vähenee ja polttoaineen laatu verrattuna metsästä tuotuun tavaraan verrattuna on parempi.
Lietevaunu perusratkaisuna
Matkan varrella on menetelmän kehittämisessä tullut sekä onnistumisia että epäonnistumisia. Käytössä on tällä hetkellä 13 m³ lietevaunu, joka on varusteltu juuri tälle lietteelle pumppuratkaisuineen ja sekoitusvarusteineen. Vaunua vetää tavallinen turvekenttien traktori, joka pärjää muuallakin kuin asvaltilla. Hyvissä olosuhteissa voidaan varmaan hyödyntää myös kuorma-autopohjaista ratkaisua, jolloin samalla kalustolla voidaan saada kyytiin sellupaalit ja tarvittava liima-aine.
